Mitä Suomi ja suomalaiset voivat tehdä kadonneiden meksikolaisten auttamiseksi?

11.5.2015 14.06

Kati Pietarinen

Omar García Velásquez, opiskelet Ayotzinapan opettajankoulutuslaitoksella, Guerreron osavaltiossa Meksikossa. Viime syyskuussa 43 koulusi opiskelijaa katosi sen jälkeen kun poliisi pysäytti miesten bussin. He olivat matkalla vuonna 1968 tapahtuneen joukkomurhan muistomarssille. Yhden opiskelijan ruumis on löydetty, muista ei ole jälkiä. Tunsitko sinä heidät?

”Koulu on sisäoppilaitos, kaikki tuntevat toisensa. Meitä on 520, opiskelemme peruskouluopettajiksi maaseudulle, jossa on suuri pula opettajista. 43 kadonneesta suurin osa on ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Joukossa on myös yksi omalta luokaltani, siis toisen vuoden opiskelija.”

Tapauksen selvittämiseksi on käynnistetty Meksikossa tutkinta. Mitä siinä on tapahtunut?

”Hallitus väittää, että kaikki kadonneet olisi tapettu, mutta siitä ei ole todisteita. Tutkintaan liittyy lukuisia ongelmia: tutkijoina ovat samat ihmiset, jotka ovat vastuussa ystäviemme kuolemista. Hallitus haluaa vain, että asia haudataan. Hallitus väittää myös, että tapausta tutkitaan edelleen, mutta käytännössä opiskelijoiden etsinnät on lopetettu. Vaadimme, että etsintöjä on jatkettava, kunnes kaikki löydetään. Emme hyväksy väitettä, että he ovat kuolleita.”

Sinä ja useat muut opiskelijoiden läheiset kierrätte parhaillaan puhumassa Euroopassa, USA:ssa ja Kanadassa. Mikä on matkojen tarkoitus?

”Etsimme kumppaneita, joiden kanssa jatkaa taistelua Meksikon ihmisoikeuksien puolesta. Niitä rikotaan jatkuvasti: 14 ihmistä katoaa päivittäin. On paljon valtion tekemiä rikoksia, paljon kadonneita ihmisiä ja poliittisia vankeja.

Kyse ei ole vain 43 kadonneesta, vaan paljon syvemmästä ongelmasta: ennen heitäkin Meksikossa oli jo 23 000 kadonnutta, ja 150 000 tapettua. Jos hallitus ei tee mitään katoamisten lopettamiseksi, sen on erottava.”

Mitä Suomen hallitus voi tehdä asian eteen?

”Paljon. Heidän pitää muistaa aktivisti Jyri Jaakkolan äiti. Hän menetti poikansa Meksikon hallituksen kouluttamien puolisotilaallisten joukkojen hyökkäyksessä alkuperäiskansayhteisöä vastaan Oaxacassa. Meksiko on murskannut myös suomalaisten oikeuksia. Jo riittää silmien sulkeminen ja taloudellisten etujen asettaminen ihmisoikeuksien kunnioittamisen edelle.”

Entä mitä yksittäiset suomalaiset voivat tehdä?

”Moni on ollut mukana kirjoittamassa Meksikon suurlähetystöön, keräämässä allekirjoituksia, järjestämässä mielenosoituksia ja lähettämässä videoviestejä.

Viestini on, että älkää olko välinpitämättömiä täällä Euroopassa. On rankkaa elää yhteiskunnassa, jossa juuri ne viranomaiset, joiden pitäisi suojella kansalaisia, tappavat ja kadottavat ihmisiä. Euroopassa monella on mahdollisuus toimia. Toimikaa niin, että meidän huutomme eivät katoa, vaan voimistuvat kansainvälisestä kaiusta.”

Tweet