Näin laitetaan ilmasto ja talous kerralla kuntoon

newclimateeconomy.report

Tilanne haltuun. Tuore raportti esittää ilmastonmuutoksen mahdollisuutena eikä pelkästään uhkana.

9.7.2015 11.12

Lasse Leipola

Tulevien vuosikymmenten ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa toimenpiteillä, jotka tukevat talouden kehitystä. Näin arvioidaan tuoreessa New Climate Economy -raportissa.

”Vaikka hiilidioksidipäästöjen kehitys on irtoamassa talouskasvusta sekä kehittyneissä että joissa kehitysmaissa, tätä prosessia on kiihdytettävä, jotta vältetään ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset ihmisten hyvinvoinnille ja maailmantaloudelle”, raportin tiivistelmän johdannossa todetaan.

Pariisin ilmastosopimusta, joka on määrä allekirjoittaa joulukuussa, pidetään raportissa välttämättömänä perustana vähähiiliselle ja sopeutuvalle yhteiskunnalle. Se lähettäisi myös vahvan signaalin yrityksille ja sijoittajille. Raportissa todetaan, että sopimukseen tehtyjä päästövähennyssitoumuksia tulisi pitää lattiana, eli alimpana hyväksyttävänä tasona, eikä kattona.

Raportissa esitetyt kymmenen keinoa riittäisivät hoitamaan 59–96 prosenttia niistä päästövähennyksistä, jotka kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n arvion mukaan tarvitaan vuoteen 2030 mennessä, jotta ilmaston lämpeneminen pysyy alle kahden asteen. IPCC arvioi, että nykyuralla päästöt olisivat 2030 noin 69 gigatonnia, kun kahden asteen tavoitteen kannalta yläraja olisi 42 gigatonnia.

Raportin taustalla on Meksikon entisen presidentin Felipe Calderónin johtama Global Commission on the Economy and Climate. Raporttia ovat työstäneet useat tutkimuslaitokset, kuten muun muassa World Resource Institute ja Lontoon kauppakorkeakoulu. Ilmastonmuutoksen talousvaikutuksiin erikoistunut Nicholas Stern johtaa työtä tukavaa asiantuntijapaneelia.

New Climate Economyn suositukset

• Vähähiilisen kehityksen kiihdyttäminen kaupungeissa. ”Nykyisin saatavilla olevien vähähiilisten ratkaisujen käyttöönotto kaupungeissa säästäisi 16,6 biljoonaa dollaria 2050 mennessä ja vähentäisi päätöjä 3,7 gigatonnia 2030 mennessä.”
• Metsä ja peltomaastojen suojeleminen ja kunnostaminen sekä maatalouden tuottavuuden parantaminen. Raportissa esitetään tavoitteiksi muun muassa yhden gigatonnin vähennyksiä metsäkatoa ehkäisevän REDD+ -mekanismin kautta sekä 500 miljoonan talousmetsä- tai peltohehtaarin palauttamista luonnontilaan. Yhteenlasketutut vaikutukset jopa yhdeksän gigatonnia.
• Yhden biljoonan vuosittaiset investoinnit puhtaaseen energiantuotantoon ja energiatehokkuutteen. Toimenpiteillä voidaan saada päästöt laskuun, vaikka elintaso kasvaa kehitysmaissa. Päästövähennyspotentiaali jopa 7,5 gigatonnia.
• Energiatehokkuusvaatimuksien yhdenmukaistaminen korkeimmalle käytetylle tasolle. ”Koko maailman tasolla energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät investoinnit voisivat tuottaa yhteensä 18 biljoonaa dollaria 2035 mennessä, kasvatten taloutta 0,25–1,1 prosenttia vuodessa. Kansallisten vaatimuksien yhdenmukaistaminen ja vaiheittainen kiristäminen voisi vähentää päästöjä 4,5–6,9 gigatonnia 2030 mennessä.”
• Päästöille tehokas hintamekanismi. Raportti peräänkuuluttaa kansainvälistä yhteistyötä hiilen hinnoitteluun sekä tukijärjestelmien uudistamista. Tämä auttaisi ”hillitsemään huolta yksipuolisten toimien kilpailukykyvaikutuksista, parantaa tiedonjakoa ja läpinäkyvyyttä, antaa mahdollisuuden yhdistää päästökauppajärjestelmiä sekä vähentää toimista aiheutuvia kustannuksia.”
• Uudesta infrastruktuurista järkevää ilmaston kannalta. Raportin mukaan talouskasvun edellyttää 90 biljoonan dollarin investointeja infrastruktuuriin 2030 mennessä. ”Ilmastotavoitteiden integroiminen infrastruktuuria koskevaan päätöksentekoon ei aiheuta juurikaan kustannuksia, mutta parantaa sopeutumiskykyä ja auttaa välttämään päästöjä aiheuttavat investoinnit.”
• Piristetään vähähiilisiä innovaatioita. Raportissa kehotetaan kehittyneitä maita kolminkertaistamaan vähähiiliseen teknologiaan liittyvän tutkimus- ja kehitystoiminnan julkinen rahoitus sekä tekemään yhteistyötä yksityisen sektorin ja kehitysmaiden kanssa.
• Ajetaan vähähiilistä kasvua yritysten ja sijoittajien avulla. ”Suuryritysten tulisi asettaa lyhyen ja pitkän aikavälin päästövähennystavoitteet ja ottaa käyttöön vastaavat toimintasuunnitelmat. Lisäksi esitetään, että merkittävät teollisuusalat hahmottelisivat omat tiekarttansa vähähiiliseen tulevaisuuteen. Finanssialalta toivotaan painetta, jotta yritykset olisivat avoimia toimintansa päästövaikutuksista sekä ottaisivat tuon tiedon mukaan riskianalyyseihin, liiketoimintamalleihin sekä sijoituksista tehtävään päätöksentekoon.
• Merenkulku- ja ilmailualan päästövähennyksien kunnianhimoa parannettava. ”Globaali ilmailu ja merenkulku aiheuttaa noin 5 prosenttia päästöistä ja tämän uskotaan kasvavan 10–32 prosenttiin 2050 mennessä, vaikka tarjolla olisi joitakin kaikkein halvimmista tavoista leikata päästöjä, erityisesti polttoainetehokkuudessa.” Päästökaupalla ja tiukemmilla standardeilla voidaan säästää polttoainekustannuksissa ja saavuttaa 2030 mennessä jopa yhden gigatonnin päästövähennykset.
• Fluorihiilivedyjen käytöstä vähitellen eroon. Muun muassa kylmäaineina, liuottimina ja eristemateriaaleina käytettävät fluorivedyt ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja ja niistä aiheutuvien päästöjen määrä kasvaa nopeasti. Jos otsonikadon pysäyttämiseksi solmittu Montrealin pöytäkirja laajennettaisiin koskemaan näitä HFC-yhdisteitä, saavutettaisiin säästöjä muun muassa energiatehokkuudessa sekä jopa lähes kahta gigatonnia vastaavat päästövähennykset.