Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Istockphoto / Keith Binns

Costa Rican sademetsä.
Mallimaa. Costa Rica on suojellut neljänneksen pinta-alastaan.Istockphoto / Keith Binns

Mallimaa. Costa Rica on suojellut neljänneksen pinta-alastaan.

Erimielisyys geeneistä kiristää neuvottelutunnelmia Japanissa

26.10.2010 11.47

Hanna Eriksson

Millä ehdoilla geenejä saa käyttää ja kuka korjaa hyödyt. Eripura geenivaroista saatavien hyötyjen jakamisesta kiristää nyt neuvottelutunnelmia Japanin Nagoyassa pidettävässä kansainvälisessä biodiversiteettikokouksessa. Ratkaisua geenivaroja koskevaan pöytäkirjaan neuvotellaan yötä päivää.

Tarkoitus on päästä sopuun siitä, miten geenejä saa käyttää ja miten esimerkiksi tropiikin maat saavat osansa niistä voitoista, jota lääketeollisuus tekee tropiikin geeneistä kehitetyillä lääkkeillä.

Neuvottelut ovat hankalat, koska tehtävä päätös pitää sisällyttää kaikkien 193 neuvottelevan maan lainsäädäntöön. Päätös asiasta saadaan luultavasti vasta myöhään perjantai-iltana ministeritason neuvottelujen jälkeen. Kokous päättyy perjantaina.

Geenivarojen käytön lisäksi kokouksessa pitää päästä sopuun siitä, miten luonnon monimuotoisuuden kato saadaan pysäytettyä vuoteen 2020 mennessä ja miten teollisuusmaat tukevat kehitysmaita tässä työssä.

Yhtenä tavoitteena on saada sovittua, kuinka paljon maa-alasta koetetaan saada suojelluksi. EU haluaisi nostaa suojellun pinta-alan määrän 20 prosenttiin maa-alasta, Kiina haluaa laskea sen kuuteen prosenttiin. Suomen Natura-alueet kattavat noin 15 prosenttia maan pinta-alasta.

Esimerkiksi Keski-Amerikasssa sijaitsevan Belizen pinta-alasta on suojeltu lähes 40 prosenttia. Maanantaina Nagoyassa edistyksellisestä biodiversiteettipolitiikastaan palkittu Costa Rica taas on suojellut neljäsosan pinta-alastaan ja saanut pysäytettyä metsäkadon.

Kokouksessa on jo päästy sopimukseen useista pienemmistä asioista, kuten luonnonvarojen käytöstä sekä lajien määrityksen ja luokittelun tukemisesta kehitysmaissa.

Yksi iso kysymys, joka on vielä kokonaan auki, on aavan meren ja rannikoiden suojelu. Muun muassa Norja ja Islanti ovat haranneet vastaan kansainvälisten vesien suojelussa. Myös monet muut maat haluavat päästä hyödyntämään merenpohjan luonnonvaroja, kuten öljy- ja kaasukenttiä. Suojelualueilta ei voi porata öljyä.

Neuvotteluja haitallisten tukiaisten vähentämisestä ei ole saatu kunnolla vauhtiin. Esimerkiksi maataloustuet, sekä metsätalouden ja turvetuotannon tuet aiheuttavat paljon enemmän haittaa kuin se, mitä uudella suojelurahoituksella voidaan pelastaa.

Kirjoittaja on Vihreän Langan toimittaja, joka seuraa paikan päällä Japanin Nagoyassa pidettävää biodiversiteettikokousta.

luonnonsuojelu  monimuotoisuus 


Lisää aiheesta:



Viite