Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Natalia Baer

Romanilapset.
Antiziganismin uhrit. Romanilapset Penelope, Nikolai ja Carina asuivat marraskuussa asuntovaunussa sosiaalikeskus Sataman pihalla Helsingissä.Natalia Baer

Antiziganismin uhrit. Romanilapset Penelope, Nikolai ja Carina asuivat marraskuussa asuntovaunussa sosiaalikeskus Sataman pihalla Helsingissä.

”Holokausti jatkuu yhä romanien kohdalla”

18.2.2010 11.57

Noora Jussila

Helsinkiin tulleista romanikerjäläisistä on tähän asti puhuttu lähinnä paikalliseen sosiaalipolitiikkaan liittyvänä ilmiönä.

Maaliskuussa romaniaktiivien Helsingissä järjestämässä Unohdettu kansanmurha -tapahtumassa romanien asema halutaan kuitenkin politisoida myös EU:n tasolla.

Tapahtuman järjestäjien mielestä romanikerjäläisten asema on seurausta romanien vainoamisesta toisessa maailmansodassa.

”Romanien kohdalla mikään ei ole muuttunut, vaan holokausti jatkuu edelleen. Eivät he olisi tulleet tänne, jos ei olisi ollut pakko”, tapahtuman järjestäjiin kuuluva kirjailija Veijo Baltzar sanoo.

Baltzar järjestää tapahtuman yhdessä Luovan mustalaiskulttuurin yhdistyksen Dromin kanssa.

1930–1940-luvuilla romaneja vainottiin Euroopassa rotuhygienian nimissä ja arviosta riippuen neljännes tai puolet romaniväestöstä surmattiin.

Pohjoismaiden romanipolitiikkaa Helsingin yliopistossa tutkiva Panu Pulma sanoo, että jos romanien kansanmurhasta olisi käyty Euroopassa samanlaista keskustelua kuin juutalaisten kansanmurhasta, se olisi auttanut perkaamaan rasistisia asenteita.

Nyt antiziganismin, eli mustalaisvastaisuuden, käsitteleminen on jäänyt kesken.

Vastuu asian esille tuomisesta on sekä Pulman että Veijo Baltzarin mielestä EU:lla. Pulman mukaan EU on toiminut vastuuttomasti ottaessaan jäseniksi maita, joiden ihmisoikeustilanne ei täytä unionin vaatimuksia.

”Kun EU on ottanut jäsenikseen Romanian ja Bulgarian kaltaisia maita, se on samalla ottanut vastuun siitä politiikasta, jota näissä maissa noudatetaan. Näiden maiden politiikasta tulee tavallaan EU:n sisällä hyväksytty asennoitumistapa”, Pulma sanoo.

Romaniasiainneuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr) muistuttaa, että romaneihin kohdistunut vaino on vaihdellut Euroopassa maittain.

”Suomessa oli poikkeuksellinen tilanne sikäli, että romanimiehet olivat rintamalla. Monissa romaniperheissä koettiin silti syrjintää myös sota-aikana. Tästäkin on hyvä käydä keskustelua, vaikka natsi-Saksan romanivainot eivät onneksi ulottuneet Suomeen”, Haavisto sanoo.

maahanmuutto 




Viite