climatepolicyinitiative.org

Ilmastonmuutoksen hillinnästä puuttuu valtavia summia

23.10.2013 9.26

Lasse Leipola

Ilmastonmuutoksen hillintään ei käytetä likimainkaan riittävästi rahaa, arvioi Climate Policy Initiative -ajatuspajan tuore The Global Landscape of Climate Funding -raportti. Positiivisena seikkana raportissa nostetaan esiin se, että teknologian kehittäminen on laskenut uusiutuvan energian hintaa.

Raportin mukaan ilmastorahoitukseen käytettiin viime vuonna maailmassa 359 miljardia dollaria, josta 337 miljardia hillintään ja 22 miljardia sopeutumiseen. Tarkempi erittely löytyy oheisesta graafista.

Rahoituksesta 224 miljardia tulee yksityisistä lähteistä, yrityksiltä, rahoituslaitoksilta ja järjestöiltä, ja loput 135 miljardia julkisista varoista joko suoraan budjeteista ja välillisesti erilaisten rahoituslaitosten tai -mekanismien kautta. Raportissa tosin todetaan, että suuri osa yksityisestä rahasta käytettiin julkisen rahan kannustamana.

Kaikesta rahoituksesta 40 prosenttia on OECD-maissa omien rajojen sisällä käytettyä rahaa. 9 prosenttia kokonaissummasta kohdistuu OECD-maihin niiden ulkopuolelta. OECD-alueen ulkopuolella käytetään noin 51 prosenttia kaikesta ilmastorahoituksesta. Tästä kehitysmaissa käytettävästä rahoituksesta vain noin neljännes tulee OECD-maista.

Uutistoimisto Reutersin mukaan maailmassa viime vuonna ilmastorahoitukseen käytetty summa oli viisi miljardia pienempi kuin vuotta aiemmin. Määrän pitäisi laskun sijaan kasvaa huomattavasti, sillä kansainvälinen energiajärjestö on arvioinut, että puhtaaseen energiantuotantoon pitäisi käyttää keskimäärin 700 miljardia vuodessa, jotta yli kahden asteen lämmönnousulta voidaan välttyä.

Reutersin jutussa muistutetaan myös, että OECD on arvioinut, että pelkästään fossiilisen energian tukemiseen käytetään noin 500 miljardia dollaria vuodessa.

Kuusi suositusta päättäjille

1. Kannusta kotimaisia toimintaa. Raportin mukaan 76 prosenttia ilmastonmuutoksen torjuntaan käytetystä rahasta pysyy maan rajojen sisäpuolella. Kirjoittajat suosittelevat päättäjiä lisäämään kannustimia kotimaiselle sijoitustoiminnalle.
2. Pidä olot vakaina. Erityisesti kehitysmaiden kohdalla poliittisen vakauden havaittiin lisäävän ulkomailta tulevia investointeja, minkä vuoksi turvallinen ja ennustettava poliittinen ilmapiiri on hyväksi myös ilmastolle.
3. Pidä kiinni tuesta köyhille. Raportin mukaan kehitysmaiden sopeutuminen ilmastonmuutokseen saa ulkopuolista rahaa ainoastaan rikkaiden maiden julkisista varoista. Kirjoittajien mukaan onkin tärkeää, että ilmastorahoituksen merkitys osana kehitysyhteistyötä ymmärretään ja siitä pidetään kiinni.
4. Kehitä kansainvälisiä mekanismeja. Jopa kolmasosa kansainvälisestä ilmastorahoituksesta kulkee kehitysrahoitusorganisaatioiden (DFI) kautta. Raportti kehottaa paitsi käyttämään niitä myös arvioimaan niiden toimintaa ja tehokkuutta.
5. Arvioi sijoitustoiminnan riskejä ja puutu niihin. Raportti korostaa sitä, että julkisen rahoituksen tärkein tehtävä on tehdä ilmastoystävällisestä toiminnasta kannattavaa ja jakaa osa ympäristöystävällisen sijoitustoiminnan riskeistä.
6. Lisää tietoa rahoituksen jakautumisesta. Raportin mukaan muun muassa yksityisen rahoituksen käytöstä on liian vähän tietoa. Kirjoittajat kehottavat kehittämään muun muassa sellaisia velvoitteita, jotka eivät uhkaa liikesalaisuuksia, mutta pakottavat yritykset avaamaan hankkeidensa yksityiskohtia.

ilmastonmuutos  uusiutuvat  talous  ilmastorahoitus 

Tweet