Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Näin eläkepommi puretaan

16.9.2011 6.56

Jukka Vahti

1. Työurat pidemmiksi!

Suomalaisten työeläkkeiden kohtaloa ei lopulta ratkaise, minkä ikäisinä jäämme eläkkeelle vaan se, kuinka pitkiä työurat kaikkiaan ovat.

Suomalaiset työskentelevät nyt noin 34,5 vuotta elämänsä aikana. Tämän luvun pitäisi nousta 2020-luvulla 37–38 vuoteen, jotta järjestelmä pysyy vakaalla pohjalla.

Merkittävin yksittäinen työuria lyhentävä tekijä on työttömyys, mutta eliniänodotteiden noustessa myös suuria tunteita herättävällä vanhuuseläkkeen alarajalla on vaikutusta. Suomalaisten keskimääräinen eläkkeellejäämisikä on 60,4 vuotta.

Saksa ja Espanja ovat nostaneet vanhuuseläkerajaa nykyisestä 65:stä 67:ään 2020-luvulle yltävillä siirtymäajoilla. Britanniassa ja Irlannissa tavoite uudeksi alaikärajaksi on 68 vuotta.

Vanhuuseläkkeen alarajan nostaminen noussee ennemmin tai myöhemmin uudelleen pinnalle Suomessakin. Nopea ratkaisu jakaisi urakkaa eri sukupolvien välillä tasaisemmin kuin hamaan tulevaisuuteen lykätty alarajan nosto.

2. Maksut isommiksi!

Palkoista maksetaan yksityisillä aloilla eläkemaksuja noin 23 prosenttia ja julkisella puolella enemmän, noin 29. Maksut riittävät tällä hetkellä eläkemenoihin ja niistä jää vielä hieman ylikin. Tätä ylijäämää on rahastoitu tulevia tarpeita varten. Ylijäämä on kuitenkin kutistumassa, koska eläkeläisten määrä kasvaa väestön vanhentuessa.

Koska eläkemaksujen maksajien määrä vähenee, maksuja pitää nostaa, eikä sitä kannata rynnätä suin päin barrikadeille vastustamaan. Nuorten kannalta maksujen maltillinen korotus nyt olisi nimittäin parempi ratkaisu kuin maksujen reippaampi nosto myöhemmin tai eläkkeiden leikkaaminen.

Enää pitäisi päättää, kenen piikkiin maksujen korotukset nimellisesti pannaan. Roope Uusitalon mielestä asia ei saa tyssätä kiistaan taakanjaosta.

”Eläkejärjestelmän kustannukset jäävät joka tapauksessa lopulta tulevien veronmaksajien maksettaviksi. Työmarkkinajärjestöjen pitää tässä asiassa olla yhtä paljon nykyisten kuin tulevienkin työntekijöiden ja veronmaksajien asialla”, Uusitalo sanoo.

3. Eläkepolitiikka julkiseksi!

Roope Uusitalon mukaan Suomeen pitää saada julkisesti toimiva eläkeneuvottelutoimikunta, joka korvaisi pienissä työmarkkinapiireissä kabinettien kätköissä käydyt väännöt.

”Tällaisen neuvottelukunnan pitäisi sitten luovuttaa raporttinsa julkisuuteen, jotta kaikki tulevatkin maksajat voivat katsoa, miten tämä eläkejärjestelmä aiotaan pelastaa. Se voisi myös vähentää kähmintää eläkejärjestelmän kehittämisessä”, Uusitalo sanoo.


Lisää aiheesta:



Viite