Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Populistien sateenkaarihuijaus

22.11.2016 13.14

Emil Bulut

Trump ja hänen kannattajansa yrittivät houkutella Yhdysvaltain presidentinvaaleissa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvia äänestäjiä. Trump poseerasi sateenkaarilipun kanssa ja pelotteli muslimeista, jotka ovat uhka LGBTIQ-ihmisille.

Tällä retoriikalla yritettiin saada erityisesti valkoihoisia homomiehiä mukaan Trumpin muukalaisvastaiseen kampanjaan. Samaa taktiikkaa on käytetty myös Euroopassa äärioikeiston toimesta, esimerkiksi Alankomaissa.

Yhdysvalloissa sateenkaariyhdistykset ja liikkeen edustajat torjuivat tämän tekopyhän eleen, mutta joihinkin viesti upposi.

Olen puhunut maahanmuuttajien homofobiasta ja LGBTIQ-ihmisten rasismista uhkana, jota vastaan nämä yhteisöt voivat kamppailla yhdessä. Haluan kuitenkin tehdä todella selväksi, mistä suunnasta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuu länsimaissa edelleen suurin uhka.

Vastaus on äärioikeisto sekä konservatiivien vuosikymmeniä kestänyt yritys estää ihmisoikeuksien kunnioitus. Populistit yrittävät kääntää katseemme tietyn ryhmän tai maan tekemiin ihmisoikeusloukkauksiin, mutta ihmisoikeusloukkauksia ei kannata vertailla keskenään, koska ne ovat kaikki väärin.

Velvollisuus toteuttaa ja taata ihmisoikeudet jokaiselle ei häviä sen takia että jossain toisella puolella maailmaa tehdään myös kyseisiä tai toisenlaisia ihmisoikeusloukkauksia.


Matkustin viime kesänä poikaystäväni kanssa Etelä-Euroopassa, ensin Barcelonassa, sitten Roomassa. Ihmisten asenteet samaa sukupuolta olevaa paria kohtaan jäävät helposti mieleen. Barcelonan ilmapiiri oli lämmin ja avoin. Kädestä pitäminen, suutelu, hellyys ravintolassa ja yhdessä tanssiminen eivät herättäneet paikallisissa yleensä muita reaktioita kuin iloa.

Rooma taas oli täysin erilainen kokemus. Sateenkaari-ihmisiä näki hyvin vähän kadulla, tai jos näki, niin parit eivät tehneet julkisia hellyydenosoituksia ja yksilöt eivät uskaltaneet näyttäytyä tai käyttäytyä erilaisesti. Minä ja poikaystäväni saimme paikallisilta tuijotusta, mulkoilua, naureskelua, paheksuntaa, tönimistä ja huonoa palvelua useissa ravintoloissa.

Olin yllättynyt ihmisten asenteista, joten perehdyin enemmän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaan Italiassa. Törmäsin nopeasti uutisiin järkyttävistä hyökkäyksistä homoja ja muita vähemmistöjä vastaan.

Systemaattinen väkivalta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan Rooman kaduilla on valitettavasti arkipäivää. Sateenkaariväki kokoontuu iltaisin Colosseumin vieressä olevalle “gay streetille”, joka on tietynlainen turvapaikka. Äärioikeistolaiset ryhmät, kuten skinheadit tekevät kuitenkin hyökkäyksiä kyseisellä kadulle pommien ja nyrkkien voimalla. Vierailuni aikana ei ollut hyökkäyksiä, mutta ihmisten silmissä näkyi pelko.

Luin myös nuorten itsemurhista, jotka johtuivat kiusaamisesta ja moninaisuuden tuomitsemisesta. Rome Gay Centerin mukaan joka kolmas LGBTIQ-nuori harkitsee itsemurhan tekemistä. Sama tutkimus myös toteaa, että 70 prosenttia nuorista homoista kertoo koulujensa ja perheidensä olevan heitä kohtaan tuomitsevia. Italiassa onkin yleistä tulla kiusatuksi muiden oppilaiden tai opettajien toimesta, jos kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Tämä myös selittää sen, miksi 20 000 nuorta ottaa yhteyttä Rome Gay Centerin tukilinjaan vuosittain.


Italian tilanne ei ole valitettavasti poikkeus Euroopassa. Kun politiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua on vuosikymmenet hallinnut konservatiivien homo- ja transfobia, niin suurinta syyllistä syrjintään ja väkivaltaan ei tarvitse etsiä kaukaa.

Tällaisessa ympäristössä LGBTIQ-ihmisiltä puuttuu usein tarpeellinen lainsuoja, joka takaa ihmisoikeuksien mukaisen kohtelun. Lakeja on vaikea muuttaa, kun asenteet ovat kielteisiä LGBTIQ-ihmisiä kohtaan. Vaikka laki kieltäisi väkivallan, niin poliisien ja virkamiesten asenteet ovat usein todellinen käytäntö. Skinheadit täyttävät tämän oikeustyhjiön ja seurauksena on systemaattinen väkivalta.

Meidän tulee siis tunnistaa tämä populistien käyttämä strategia, joka yrittää luoda ristiriitoja eri vähemmistöryhmien välille tekemällä jostain vähemmistöstä muukalaisia. Osoittamalla sormen muualle he toivovat meidän unohtavan kaiken mitä he ovat tehneet tai olleet tekemättä kamppailussa ihmisoikeuksista.

Yhteiskunta, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia puolustaa meitä kaikkia. Siksi vähemmistöryhmien ei tule antautua tälle populistien sateenkaarihuijaukselle vaan vastustaa sitä yhteisrintamassa.

Emil Bulut on Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden talouspoliittisen työryhmän puheenjohtaja.

seksuaalivähemmistöt  Emil bulut 




Viite