Presidentti Sauli Niinistön haluaa olla varma, että naisten asepalveluksesta olisi jotain hyötyä. Niinistö otti kantaa myös ilmastonmuutoksen vaikutuksiin maailmassa.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti eilen keskiviikkona selvittää vähäpäästöisiä vaihtoehtoja kivihiilen korvaamiseen biopolttoaineilla. Sen sijaan kivihiilikiellon aikaistaminen vuoteen 2025 jätettiin vielä pöydälle.

”Meidän pitää vaatia lista konkreettista toimista, joilla kohtalonkysymykseen viipymättä puututaan.”

Mikko Olavi Järvinen ei tottunut matkustamiseen lapsena, eikä ole lentänyt koskaan. Lomakohteita ja tekemistä löytyy lähiympäristöstä ja -kaupungeista.

Entisen taistelulentäjän Pertti Sundqvistin mielestä matkustajakoneessa lentäminen on tylsää, eikä Sundqvistilla ole tarvetta matkustaa kauas.

Rinna Saramäki ymmärsi, että jätteiden lajittelu on turhaa pipertelyä, jos lentää mielijohteesta Pariisiin. Maan pintaa matkatessa etapeistakin tulee kohteita.

”Kukaan ei uskalla sanoa ääneen sitä epämiellyttävää totuutta, että tulevaisuudessa emme voi lentää yhtä paljon ja halvalla kuin nyt.”

”Jostain syystä ei koskaan puhuta siitä, uskooko poliitikko talouskasvuun tai markkinatalouteen. Mutta ilmastonmuutos on uskon asia.”

Kuluttajan syyllistäminen ilmastonpäästöistä ei auta. Valtaosa ilmastopäästöistä syntyy valinnoista, joihin ihmisen on vaikea vaikuttaa, sanoo kulutustutkija.

Presidentti päättää pitkälti siitä, millainen Suomen rooli on maailmalla. Halutessaan hän voisi vauhdittaa kehitys- ja ilmastopolitiikkaa.

Bonnin ilmastoneuvotteluista saatiin keskiviikkona uutisia, sillä alkuperäiskansojen roolin vahvistamisesta on päästy sopuun. Suomi puolestaan kertoi ratifioineensa otsonisopimuksen lisäpöytäkirjan.

Energiantuotannosta tulee suhteellisesti puhtaampaa, mutta se ei riitä kääntämään päästöjä laskuun, kun energian tarve kasvaa.

Suunnitellut päästövähennykset eivät ole kääntämässä päästöjä laskuun. Tuoreen raportin mukaan lisätoimia tarvitaan pikaisesti tai kahden asteen tavoite karkaa pysyvästi.

Ruotsissa hallitus laittaa ennätysmäärän rahaa ilmastonmuutoksen torjuntaan. Suomen ilmastobudjetti on melkein yhtä suuri. Mutta miksi Suomi silti häviää Ruotsille selvästi?

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta äänesti mietinnöstä, joka koskee uusiutuvien polttoaineiden kestävyyskriteereitä. Valiokunta päättyi heikentämään komission alkuperäistä ehdotusta.

Ympäristöministeriössä halutaan tietoa meren sisäisestä dynamiikasta, jotta voidaan arvioida onko Itämeren rehevöitymiseen mahdollista puuttua muillakin keinoin kuin ulkoista kuormitusta leikkaamalla.

Pariisin ilmastosopimuksen ulkopuolelle jääneiden maiden määrä on kutistumassa yhteen, sillä Nicaragua aikoo allekirjoittaa sopimuksen solidarisuudesta maailman haavoittuvimpia maita kohtaan.

Energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat pysyneet muutaman vuoden ennallaan, mitä on pidetty merkkinä siitä, että toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat päässeet hyvään vauhtiin. Samaan aikaan ilmakehästä mitataan kuitenkin kiihtyvällä tahdilla kasvavia hiilidioksidipitoisuuksia.

Britannian kasvihuonekaasupäästöt putosivat viime vuonna 5,8 prosenttia, arvioi ilmasto- ja energiapolitiikan erikoistunut Carbon Brief -sivusto.

Maailmanlaajuisissa selvityksissä ilmastonmuutos nousee ykköshuoleksi lähinnä kehitysmaissa. Sama näkyy myös Euroopan sisällä: huoli ilmastonmuutoksesta on suurin Etelä-Euroopassa, jossa ilmastonmuutoksen tuhoisat vaikutukset ovat paljon lähempänä arkea.

Yhdysvaltain ilmasto- ja energiapolitiikka jatkuu tasapainotteluna perinteisen energiantuotannon intressien sekä päästövähennysten välillä välillä.

Paavin mukaan rikkaiden maiden on maksettava sosiaalinen velkansa vähentämällä merkittävästi uusiutumattomien energialähteiden kuluttamista ja tukemalla köyhempien maiden kestävää kehitystä.

Globaalit päästöt olisivat jopa 36 prosenttia nykyistä pienemmät, jos fossiilisten polttoaineiden tuotantoa tai käyttöä ei tuettaisi, arvioi St. Andrewsin yliopiston Radek Stefanski.

IMF:n mukaan fosiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvien haittojen rahallinen arvo on kasvussa ja suosittaa tukien leikkaamista.

Antarktiksen niemimaan jäätiköiden sulaminen ja valuminen mereen on kiihtymässä. Alue on yksi planeetan nopeimmin lämpenevistä, sillä sen keskilämpötila on noussu 2,5 astetta 50 vuodessa.

Ilmastonmuutos ei tuoreen tutkimuksen mukaan ole niin aggressiivinen kuin kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n rajuimmissa skenaarioissa on arvioitu. Osa ilmastonmuutoksen kiihtymisestä on selitettävissä vuosikymmenten välisellä vaihtelulla.

Suomalaiset ovat hyvin tietoisia ilmastonmuutoksesta ja haluavat ripeitä toimia sen torjumiseksi. Noin neljä viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että ilmastonmuutos näkyy jo eri puolilla maailmaa ja että kyseessä on yksi suurimmista globaaleista uhista.

Historian suurin sukupuuttoaalto johtui tulivuorenpurkausten aiheuttamasta merten happamoitumista. Tulivuorien ilmakehään syytämä hiilidioksidi sitoutui vähitellen mereen muuttaen sen kemiallista koostumusta.

Yhdysvaltain energiaministeriön alaisessa Pacific Northwest National Laboratoryssa tehdyssä tutkimuksessa pyrittiin arvioimaan lämpenemisnopeutta vuosikymmenten, ei vuosisatojen tarkkuudella.

Maanantaina jätetyn aloitteen mukaan Tampereen tulisi siirtää vaiheittain muun muassa Fortumiin ja Neste Oiliin sijoittamansa rahat kestävempiin sijoituskohteisiin.

Poikkeukselliset kuivakaudet ja sateet tulevat aiempaa yleisemmiksi, kun sekä El Niño että La Niña -ilmiöt yleistyvät ilmastonmuutoksen myötä.

Pankkikonserni Nordea aikoo poistaa jopa 40 hiiliyhtiötä sijoitussalkustaan, kertoo Yle. Yhtiö on tehnyt periaatepäätöksen, jonka mukaan konsernin hallinnoimista rahastoista poistetaan yhtiöt, jotka suunnittelevat uusien hiilikaivosten perustamista.

Kivihiilen tuotanto on laskenut Kiinassa ensimmäistä kertaa tällä vuosituhannella, kertoo uutistoimisto Xinhua. Maan hiiliala arvioi viime perjantaina, että viime vuoden hiilituotanto jää 2,5 prosenttia edellisvuotta alhaisemmaksi.

Ensi kesänä järjestetään vuorokauden kestävä Live Eath: Road to Paris -konserttimaratoni. Tapahtuma koostuu kuudesta suurkonsertista sekä Etelämantereelta lähetettävästä tutkijabändin esityksestä.

Lajikato, lannoitteiden käyttö, ilmastonmuutos ja maan käyttö ovat ajaneet planeetan kriittiseen tilaan, varoittaa tuore Science-lehdessä julkaistu tutkimus. Vaarana on, että maapallosta tulee selvästi asumiskelvottomampi.

Viime vuosi oli mittaushistorian lämpimin. Asian vahvistavat Yhdysvaltain avaruushallinto NASA:n ja ilmatieteenlaitos NOAA:n tilastot, jotka julkaistiin perjantaina. Jo aiemmin Japanin ilmatieteenlaitos on arvioinut, että vuosi oli globaalisti historian lämpimin.

Halpa öljy vaikeuttaa taistelua ilmastonmuutosta vastaan. Poliittinen sääntely voi kuitenkin päihittää markkinat – ainakin Suomessa.

Suomen luonnonsuojeluliiton Otto Bruun on pettynyt siihen, että EU on ollut Limassa vähemmän joustava kuin aiemmissa ilmastoneuvotteluissa. Se on esimerkiksi ajanut tiukkaa linjaa sen suhteen, ettei kansallisiin sitoumuksiin oteta muuta kuin päästövähennykset.

WMO arvioi, että jos loppuvuosi on samankaltainen kuin kymmenen ensimmäistä kuukautta, on 2014 globaalisti lämpimämpi kuin aiemmat ennätysvuodet 1998, 2005 ja 2010.

Suomi tukee kansainvälistä vihreää ilmastorahastoa noin 80 miljoonalla eurolla, eli 100 miljoonalla dollarilla. Rahaston ensimmäinen rahoituskierros päättyi torstaina ja siihen saatiin kerättyä hieman yli yhdeksän miljardia dollaria, mikä on alle tavoitellun kymmenen miljardin.

Ilmasto on lämpenemässä 3,6 astetta ilman lisätoimenpiteitä, arvioi energiajärjestö IEA. Keskiviikkona julkistetussa World Energy Outlook 2014 -raportissa arvioidaan maailman olevan vahvasti kiinni fossiilisessa energiantuotannossa vielä vuonna 2040.

Republikaanien murskavoitto Yhdysvaltain välivaaleissa vaikeuttaa huomattavasti ilmastonmuutosta hillitseviä toimia sekä Yhdysvalloissa että muualla maailmassa.

”En ole varma siitä, että voitamme tämä taiston, mutta kiitos IPCC:n, kukaan ei voi koskaan sanoa, ettei meitä varoitettu”, ilmastoaktivisti Bill McKibben kirjoittaa Guardianin sivuilla.

Neljä viidesosaa Euroopan maista on tehnyt poliittisen päätöksen ilmastonmuutokseen varautumisesta. Lähes jokaisessa maassa tarpeen taustalla ovat olleet poikkeukselliset sääolot.

<p>Kulutukseen pohjautuvat päästörajoitukset voivat olla nykyisiä tuotantopohjaisia ratkaisuja tehokkaampia, arvioi aiheesta perjantaina väittelevä tutkija Hanna Virta.</p>

<p>Uuden sivuston tavoitteena on muistuttaa siitä, että 97 prosenttia ilmastotutkijoista pitää ihmisen toimintaa tärkeimpänä ilmastoa lämmittävänä tekijänä.</p>

<p>Saksalaiset tutkijat ovat analysoineet kolmen vuoden aikana kerättyä dataa, joka kattaa 200 miljoonaa satelliittimittausta Antarktikselta ja 14 miljoonaa Grönlannista.</p>

<p>Ruokatuotannon päästöt lähes kaksinkertaistuvat, jos nykyinen trendi jatkuu. Tutkijoilla on kuitenkin kolme keinoa, joilla päästöt voidaan jopa puolittaa, vaikka väestö kasvaa ja elintaso nousee.</p>

Tuuli, metsäpalot ja tuholaiset aiheuttavat Euroopassa vuosittain yli kaksi kertaa enemmän metsävahinkoja kuin 1970-luvulla. Tutkijat arvioivat kasvun jatkuvan ilmaston lämpenemisen myötä samankaltaisena myös tulevaisuudessa.