Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Bakteerien maailmassa. Elämä on kehittynyt uteliaaksi ihmiseksi, ja uteliaisuus on ihmiskunnan hienoin ominaisuus.
18.1.2011
Kaikissa soluissa saattaa asua muinainen bakteeri.
Seela Kojola, 8v. Espoosta kysyy: Hei Eno! Meissä kaikissa on bakteereja, mutta voiko myös bakteereilla olla baktereeja?
Eno vastaa: Kun asioita katsoo toisesta näkövinkkelistä, me ihmisethän olemme vain valtavia bakteerien suurkaupunkeja. Bakteereja saattaa täysikasvuisen ihmisen painosta olla 1,5–2 kiloa. Pelkästään ihmisen suolistossa elää keskimäärin 800 bakteerilajia. Suurin osa näistä on hyödyllisiä suoliston omistajalle.
Ja tosiaan, on löydetty ainakin yksi bakteerilaji, joka elää toisissa bakteereissa. Tämä bakteeri asustaa erään kilpikirvalajin suolistobakteerin sisässä. Suolistobakteeri tuottaa isäntä-kirvalleen proteiineja, mutta on vielä arvoitus, miksi toinen bakteerilaji on päätynyt elämään sen sisään.
Tutkijat epäilevät, että nämä kaksi bakteerilajia saattaisivat vaihtaa geenimateriaalia, joka voisi korjata isäntäbakteerin geeneissä tapahtuvia virheitä.
Bakteerien elämistä sisäkkäin on luultavasti tapahtunut elämän historian aikana useamminkin. On aika vahvoja todisteita siitä, että jokaisessa solussa oleva mitokondrioelin olisi alunperin ollut bakteeri, joka on ryhtynyt yhteiseloon jonkinlaisen alkusolun kanssa.
Tässä nähdään jälleen, kuinka hieno asia on yhteistoiminta: sen avulla elämä on päässyt kauaksi alkukodistaan prekambrikauden mutalätäkössä.
Elämä on kehittynyt uteliaaksi ihmiseksi – minusta on kyllä hienoin ihmiskunnan ominaisuus tämä uteliaisuus. Että joku menee ja tutkii ötökän suolistossa elävässä bakteerissa eläviä bakteereja. Pääsisipä vielä naapuripöytään kuuntelemaan, kun tämä tutkija on treffeillä ja selittää, mitä tekee työkseen!
Tweet