Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Lasse Leipola
Ilmastovaalit kiinnostavat. Lähes täysi tupa ja kaikki eduskuntapuolueet olivat edustettuina, kun tuore Ilmastobarometri-selvitys julkaistiin Helsingissä maanantaiaamuna.
Kansa vaatii ilmastotekoja: ”Vastuuta pitää kantaa globaalilla, kansallisella ja yksilöllisellä tasolla”
18.3.2019 14.25
Valtaosa suomalaisista haluaa, että ilmastonmuutoksen torjunnassa pidetään kiirettä. Asia käy ilmi tänään maanantaina julkaistusta Ilmastobarometri-tutkimuksesta.
Enemmän kuin kaksi suomalaista kolmesta on sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen torjunnan tulee olla sekä seuraavan hallituskauden että Suomen EU-puheenjohtajuuskauden kärkiteema.
”Suomalaisten viesti on selvä. Meidän on kuunneltava tutkijoita eturyhmien sijaan. Haitalliset yritystuet on ajettava alas, metsien hiilinieluja on kasvatettava ja on laadittava aikataulu fossiilisista polttoaineista luopumiselle”, vihreiden kansanedustaja Emma Kari kommentoi tulosta tiedotteessaan.
Suomalaiset ovat myös valmiita tekoihin. Lähes joka toinen aikoo äänestää kevään vaaleissa ehdokasta, joka toimii aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Noin puolet vastaajista kertoo vähentäneensä sähkönkulutusta ja tavaroiden hankintaa ilmastosyistä. Neljä vastaajaa kymmenestä sanoo vähentäneensä lentämistä.
Ilmastopaneeliin kuuluva yhteiskuntapolitiikan professori Marja Järvelä Jyväskylän yliopistosta arvioi, että tuloksien perusteella vaikuttaa siltä, että ilmastonmuutokseen on nyt todella herätty.
”On huomattu, että vastuuta pitää kantaa niin globaalilla, kansallisella kuin yksilöllisellä tasolla”, Järvelä sanoi julkistustilaisuudessa pitämässään kommenttipuheenvuorossa.
Hän luonnehtii ilmiötä enemmänkin kulttuurishokiksi kuin varsinaiseksi kriisitietoisuudeksi.
”Tämä näkyy siinä, että ihmisillä on vielä epätietoisuutta siitä, mitä pitäisi tehdä. Tähän toivoisin poliitikoilta selkeyttä.”
Epätietoisuus näkyy myös vastauksien ristiriitaisuutena. Esimerkiksi kolme neljäsosaa suomalaisista kannattaa verotuksen painottamista siten, että päästöjen aiheuttamisesta tehdään kalliimpaa.
Kannatus putoaa kuitenkin noin puoleen, kun esitettään konkreettisia toimia kuten lihan, maitotuotteiden tai polttoaineiden verojen korottamista.
”Kun katsoo vastauksia, käy sääliksi poliitikkoja, jotka joutuvat tekemään näistä asioista päätöksiä”, ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen sanoi.
Hänen mukaansa poliitikoille on tarjolla myös kieltoja ja veroja helpompia toimia.
Esimerkiksi tunteita kuumentavan polttomoottori autojen myyntikiellon sijaan voitaisiin vauhdittaa luontaista muutosta kehittämällä sähkö- ja biokaasuautojen vaatimaan infrastruktuuria.
”Lihaveron sijaan voitaisiin keskittyä maatalouden päästöihin. Luopumalla turvepeltojen raivauksesta ja fossiilisten polttoaineiden erillistuesta sekä tukemalla hiilensidontaa saadaan enemmän vaikutusta kuin sillä, että lihaverolla ajetaan välillisesti lihantuotantoa alas.”
Tutkimuksen mukaan 58 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että tutkijat ovat yksimielisiä ilmaston lämpenemisen syistä. Täysin samaa mieltä väitteen kanssa olleiden osuus oli pienin perussuomalaisia (15,5%) ja keskustaa (16,8%) äänestävissä.
”Ilmastosta käytävän keskustelun keskittyminen metsiin varmasti hämmentää ihmisiä, jotka asuvat kasvavan metsän keskellä ja ovat tottuneet sen kestävään käyttöön”, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) pohti tilaisuuden poliitikkopaneelissa.
Paneeliin osallistuneiden yhdeksän eduskuntapuolueen edustajat ilmoittivat kukin olevansa yhtä mieltä siitä, että lämpeneminen on ihmistoiminnan aiheuttamaa. Perussuomalaisten Riikka Purra tosin vesitti omaa kantaansa viittaamalla ristiriitaisiin tutkimuksiin.
”On myös muuta tiedettä kuin (kansainvälinen ilmastopaneeli) IPCC.”
mielipidemittaus ilmastobarometri ilmastonmuutos ilmastoasenteet lihavero liikenne päästöt ilmastopolitiikka ilmastovaalit
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
