Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Kurkistus todellisuuteen. ”Se, että potilas saa valita lääkärin, on kaunis ajatus. Käytännössä on vaara, että puskaradion kautta leviää tieto, keneltä lääkäriltä saa helposti sairauslomaa, antibiootteja tai narkoottisia aineita, ja tietyt potilaat kasaantuvat sinne”, sanoo sairaanhoitaja Mari Juuti Koskelan terveysasemalta.
Terveydenhuoltolain uudistaminen lässähti
22.4.2010 15.08
Rajattu virkamiesten ja valikoitujen asiantuntijoiden piiri vääntää parhaillaan valmiiksi esitystä uudeksi terveydenhuoltolaiksi.
Laista päättävät kansanedustajat on kuitenkin pidetty lain valmistelusta toistaiseksi pimennossa.
Lakiesitys, ja maailma sen ympärillä, on kolme vuotta kestäneen valmistelun aikana ehtinyt muuttua niin moneen kertaan, että suuri osa terveydenhoitoalan asiantuntijoista ei enää tiedä, mitä tuleman pitää.
Valmistelun hoppua kuvaa se, että keskeneräistä esitystä käännetään jo täyttä vauhtia ruotsiksi. Työhön on tällä viikolla hankittu kaksi uutta kääntäjää.
”Aamukahdeksalta aloitimme tänään neuvottelut sidosryhmien kanssa ja kuuden jälkeen lopetamme”, kuvaili lakia kirjoittava sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Riitta-Maija Jouttimäki tiistaina.
Neuvotteluihin osallistuvia sidosryhmiä ovat hänen mukaansa muun muassa Kuntaliitto, työmarkkinajärjestöt ja valtiovarainministeriön kuntaosasto.
Laki on tarkoitus antaa eduskunnalle kevään aikana. Sen alkuperäisenä tavoitteena oli selkeyttää monipolvista terveydenhuollon lainsäädäntöä.
Vihreän Langan haltuunsa saaman luonnoksen mukaan näin ei nyt käy, vaan osia kansanterveyslaista ja erikoissairaanhoitolaista jää edelleen voimaan.
Helmikuussa kävi ilmi, että hallituspuolueet eivät pääse yhteisymmärrykseen siitä, miten terveydenhuollon palvelut järjestetään. Niinpä myös palvelujen järjestäminen jää uuden lain ulkopuolelle ja tulevien hallitusten päätettäväksi.
”Laki vaikuttaa terveydenhoidon toiminnan kehittämiseen ja kääntää laivaa oikeaan suuntaan. Se suunta on perus- ja erikoissairaanhoidon tiiviimpi yhteistyö”, sanoo Jouttimäki.
Lakiesityksessä ei arvioida, miten muutokset vaikuttavat terveydenhuollon rahantarpeeseen. Terveydenhuollon rahoitus selvinneekin vasta seuraavalla hallituskaudella.
”Tämä lakiehdotus ei tuo lisää rahaa tai lääkäreitä terveydenhuoltoon”, muistuttaa Ulla-Marja Urho, joka on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin hallituksen puheenjohtaja.
Husin hallitus moitti viime viikolla lausunnossaan lakiesitystä keskeneräiseksi ja valmistelua puutteelliseksi.
Hus vastustaa ehdotettua muutosta, joka pilkkoisi erikoissairaanhoidon kolmeen vaativuustasoon, eli perustasoon, vaativaan ja erityistason erikoissairaanhoitoon.
Ulla-Marja Urho sanoo muutoksen johtavan siihen, että kunnat ulkoistavat helpoimmat hoidot yksityisille, jolloin Husille jäisi vain vaikein sairaanhoito. Se olisi sairaanhoitopiirille kallista ja henkilöstölle raskasta. Siksi Husin hallitus reagoi kipakasti.
”Nyt on se aika, jolloin uuteen lakiin pitää vaikuttaa. Se pitää tehdä silloin, kun sen valmistelu on vielä kesken. Tältä lailta vielä odotettiin niin paljon”, sanoo Urho.
Vaikuttaminen on kuitenkin useimmille tahoille mahdotonta, koska suomalaiseen tapaan lakiehdotus tuodaan julkiseen keskusteluun vasta valmiina lakiesityksenä.
Laista päättävät kansanedustajat eivät vielä ole nähneetkään luonnosta.
”Valitettavaa, ettei valmistelu ole avoimempaa. Siinä vaiheessa, kun lakiesitys tulee valiokuntaan, on siihen vaikeampia saada muutoksia kuin valmisteluvaiheessa”, harmittelee sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto.
Jouttimäen mukaan kyse on vain normaalista käytännöstä lainvalmistelussa.
”Kyseessä on luonnos, joka tulee julkiseksi, kun valtioneuvosto hyväksyy sen ja antaa eduskunnalle.”
Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan asteittain vuosina 2011–2013.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
