Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Läpi harmaan kiven. Kaivosteollisuudesta halutaan Suomen taloudelle uutta veturia. Asiantuntijat muisuttavat, että kyseessä on yksi maailman suhdanneherkimmistä aloista.
Uusi laki ei pysäytä ulkomaisten kaivosyritysten vyöryä
2.12.2010 15.04
Jo kaksi vaalikautta valmisteltua kaivoslakia ei saada voimaan vielä ensi vuoden alusta, kuten oli suunniteltu. Talousvaliokunnan mietintö uudistusta kaipaavasta kaivoslaista valmistuu lähiviikkoina, ja laki saadaan voimaan vasta ensi vuoden jälkipuoliskolla.
Kaivosyhtiöt ehtivät tehdä valtausvarauksia mahdollisesti vielä runsaat puoli vuotta vanhan lain ehdoilla.
Kaivosala on Suomessa nousukiidossa. Viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa varaus- ja valtaushakemuksia on tehty erityisen paljon.
Suomesta etsii malmeja nyt yli 30 yritystä, joista suurin osa on ulkomaalaisia. Valtauksia ja valtausvarauksia on viisikymmentä. Valtausten kohteena on ollut erityisesti Sodankylä, jonka pinta-alasta kolmasosa on varattu tai vallattu.
Erityisesti keskustalainen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on visioinut mineraalialasta Suomelle tulevaisuuden veturia.
Myös valtioneuvoston torstaina käsittelemässä luonnonvaraselonteossa uskotaan mineraaleihin.
Selonteko pohjaa lokakuussa julkaistuun mineraalistrategiaan, joka julisti mineraalialan yhdeksi Suomen kansantalouden tukipilareista tulevaisuudessa.
Samaan aikaan arvostelu osin aluepolitiikasta kumpuavaa kaivosintoilua kohtaan on kasvanut.
”Suomen kansantalouden etu ei välttämättä ole, että olisimme riippuvaisia yhdestä maailman suhdanneherkimmästä alasta”, Itä-Suomen yliopiston ympäristöpolitiikan professori Rauno Sairinen sanoo.
Sairinen on mukana tänä vuonna aloitetussa Suomen akatemian rahoittamassa tutkimuksessa kaivostoiminnan sosiaalisista ja paikallisista vaikutuksista.
Se tiedetään jo nyt, että mineraalialan kehitys ja alan työllisyys vaihtelevat nopeasti maailmanmarkkinoiden heilahteluiden mukaan. Hyöty raaka-aineiden tuottamisesta valuu pääasiassa kansainvälisille yrityksille.
”Jotta kaivosteollisuudesta olisi enemmän hyötyä suomalaisille, mineraalien jatkojalostusta ja ympäristöteknologian kehittelyä pitää tehdä mahdollisimman pitkälle Suomessa”, Sairinen toteaa.
Geologian tutkimuskeskuksen entinen tutkimusjohtaja, geologian professori Matti Saarnisto arvioi uuden kaivoslain näennäisuudistukseksi, ”joka vain lisää kuulemisia”.
”Suomessa loukataan yksityistä maanomistusta jyrkästi, kun maanomistaja ei voi estää omilla maillaan malminetsintää eikä voi tehdä mitään, jos hänen mailleen tehdään valtaus.”
Saarniston mukaan suomalaista kansallisomaisuutta on myyty pilkkahintaan, kun ulkomaiset yhtiöt ovat voineet hankkia Geologian tutkimuskeskuksen etsimiä malmiesiintymiä murto-osalla etsintäkustannuksista.
Uuden kaivoslain on määrä lisätä paikallisten asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja nostaa muun muassa maanomistajalle maksettavia korvauksia sekä etsinnän aikana että kaivostoiminnan käynnistyttyä. Myös lupakäytäntö uudistuu.
Kaivosteollisuus on vastustanut useita lakiin kaavailtuja muutoksia ja arvostellut muun muassa lakiin esitettyjen korvausten nostoa liian suureksi.
Talousvaliokunnassa istuva vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen pitää käsittelyssä olevaa lakiesitystä hyvänä eikä halua lähteä muuttamaan valiokunnassa saavutettua kompromissia. Hän muistuttaa, että uusi laki tuo merkittäviä parannuksia nykyiseen, vuodelta 1965 peräisin olevaan kaivoslakiin.
”Muun muassa kansalaisten osallistumismahdollisuudet paranevat huomattavasti”, Tynkkynen toteaa.
Tynkkynen ei jaksa uskoa, että Suomen kaivosteollisuus kaatuu uuteen lakiin.
”Jos kaivannaisten arvo kerran kasvaa, maanomistajalle maksettavat korvaukset eivät tee kaivosalasta kannattamatonta”, Tynkkynen sanoo.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
