Rairuohon juurilla

27.4.2011

Eno

Rairuoho varasti nimensä huimalusteelta.

Nimimerkki ”Pääsiäisen enigma” kysyy: Mistä rairuohon ”rai” tulee? Mikä on rairuohon teologinen merkitys?

Eno vastaa: Kysymyksesi vie meidät syvälle kielen ja kasvitieteen pusikoihin. Raiheinät eli lusteet – latinaksi Lolium – ovat heinäkasvisuku. Varsinkin englanninraiheinää (Lolium perenne) on kasvatettu Britanniassa rehuksi ja nurmikentiksi.

Rairuohon juurta onkin haettava englannista, jossa kasvi tunnetaan nimellä ryegrass, siis ”ruisruoho”. Kyse on niin sanotusta kansanetymologiasta, jossa alkuperäinen nimi ray grass on yhdistetty rukiiseen.

Ray grass tulee oletettavasti ranskan sanasta ivraie, joka merkitsee juopunutta. Tällä on viitattu samaan sukuun kuuluvaan myrkkyraiheinään eli huimalusteeseen (Lolium temulentum). Kasvi itse ei ole myrkyllinen, mutta sen siemenissä loisiva sienirihmasto on. Myrkytyksen oireena on huimaus, mihin viittaa kasvin suomenkielinen nimi.

Palataksemme rairuohoon, vuonna 1913 ilmestyneen Tietosanakirjan luste-artikkelissa mainitaan Lolium perenne -laji ja suluissa nimi rayruoho. Suomen kielen rairuoho tulee siis joko suoraan englannista tai sitten sanaan on vaikuttanut ruotsin kielen versio rajgräs.

Pääsiäiskoristeena rairuoho alkoi syrjäyttää koivun- ja pajunoksia vasta sotien jälkeen. Nopeasti ja varmasti itävä rairuoho on uuden elämän ja kevään symboli. Kristinusko on yhdistänyt tämän Jeesuksen ylösnousemukseen, mutta itse asiassa kyse on vanhemmasta, pakanalliseen vuodenaikaisjuhlaan liittyvästä perinteestä.

Raamatussa lusteilla on huono maine: Matteuksen evankeliumissa Jeesus kertoo vertauksen, jossa pelto kasvaa lustetta nisun ohella. Vaikka tässä puhutaan luultavasti myrkkyraiheinästä, peräänkuuluttaisin fundamentalistista tulkintaa, jonka perusteella rairuohot koottaisiin ja sidottaisiin kimppuun poltettavaksi (Matt. 13:30). Mutta ei sitten polteta pääsiäisnoitia samalla roviolla, se on epäeettistä.

Tweet