Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Kehitysyhteistyövaroja luksustuotteisiin? Ministerin mukaan raportti antaa väärän kuvan

6.9.2017 13.31
Lasse Leipola

Suomen kehitysyhteistyörahoja käytetään kyseenalaisiin sijoituksiin, sanoo yritystoiminnan vastuullisuutta valvova Finnwatch-järjestö.

Rahoja on sijoitettu rahastojen kautta muun muassa yrityksiin, jotka tuottavat palveluita varakkaalle väestölle. Tällaista liiketoimintaa ovat esimerkiksi lihantuotanto, korujen ja hajuvesien maahantuonti, luksustalojen rakennuttaminen tai kuntosalien pyörittäminen.

”On vaikeaa nähdä, miksi tällaista toimintaa rahoitetaan kehitysyhteistyövaroilla”, toiminnanjohtaja Sonja Vartiala sanoo järjestön tiedotteessa.


Finnwatchin raportissa listataan 256 yritystä, joihin on sijoitettu Suomen kehitysyhteistyövaroja Finnfundin kautta. Järjestön mukaan yrityksistä yli kolmannes toimii ensisijaisesti suhteellisen rikkaissa maissa. Köyhimpien maiden osuus raportin sijoituksista on vain 16 prosenttia.

”Niin Finnfund kuin ulkoministeriö ovat perustelleet rahastosijoituksia sillä, että niiden avulla rahaa kanavoidaan kaikkein köyhimpiin ja hauraimpiin maihin. Tämä ei näytä pitävän paikkaansa, kun katsotaan Finnwatchin listaamia rahoituksen kohteena olevien yritysten toimintamaita”, Vartiala sanoo.

Selvitys käynnistettiin vuoden 2015 lopussa ja pohjana oli Finnfundin sivuilla tuolloin ollut lista sijoituskohteista. Myöhemmin mukaan otettiin myös vuoden 2016 sijoituskohteet. Finnfundin raporttia varten antamien tietojen mukaan osa rahastoista oli sellaisia, joiden toiminta oli päättynyt tai päättymässä.

Omilla verkkosivuillaan julkaistussa tiedotteessa Finnfund muistuttaa, että raportin käsittelemät rahastosijoitukset muodostavat vain noin viidenneksen sen investoinneista.

Finnwatchin mukaan sijoituksissa on runsaasti kehitysyhteistyön tavoitteita tukevia kohteita. Kokonaisuuden parantamiseksi järjestö vaatii parempaa vastuullisuusvalvontaa ja ulkopuolisia auditointeja.


Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok) sanoo Vihreälle Langalle, etteivät Finnwatchin julkaisemat tiedot tulleet yllätyksenä. Hänen mukaansa raportti antaa kuitenkin vääristyneen kuvan siitä, mitä Finnfundissa tällä hetkellä tehdään.

”Pääosa räikeimmistä esimerkeistä on aika vanhoja. Fokus on nykyisin uusiutuvassa energiassa, perustason elintarviketuotannossa ja yrittäjyydessä”, Mykkänen sanoo.

Raportin perusteella Finnfundin rahoittamien yritysten kirjo on kuitenkin todella laaja. Mykkänen muistuttaa, että  tuotannollisten työpaikkojen luominen on tärkeä tapa nostaa maita köyhyydestä.

Painotus on kuitenkin Mykkäsen mukaan yhä enemmän uusiutuvan energian kaltaisissa hankkeissa – kuten juuri valmistuneessa tuulipuistossa, jota Finnfund oli rahoittamassa.

”Se tuo viidenneksen lisäyksen Kenian energiapalettiin ja antaa ympäri Afrikkaa esimerkin siitä, että energian kysynnän huikeaa kasvua voi hoitaa muullakin kuin öljyllä ja hiilellä.”

Finnwatch nosti esiin myös lihantuotannon rahoittamisen. Karjatalouden päästöt ovat ristiriidassa Suomen kehitysyhteistyötä ohjaavien ympäristötavoitteiden kanssa.

”Olisi aika iso muutos, jos päätettäisiin, että afrikkalaiset viljelijät, joilla on lihatuotantoa, eivät voisi saada tukea siihen, että ne kilpailevat ulkomaisen tuonnin kanssa tuodakseen elintarvikkeitaan paikallisten saataville. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että on hyvä kysymys, rahoittavatko kehitysyhteistyölaitokset enää 20 vuoden päästä lihaan perustuvaa liiketoimintaa”, Mykkänen sanoo.

Mykkänen vakuuttaa, että Suomi on tehnyt ja tekee jatkossakin työtä sen eteen, että kehitysrahoituksen läpinäkyvyys paranee. Haasteena on se, että rahoittaminen on usein yhteistyötä.

”Jos me haluamme toteuttaa vaikkapa jonkin naisyrittäjyyshankkeen hauraissa olosuhteissa, siihen tarvitaan mukaan muitakin rahoittajia. Silloin pelisäännöistä sovitaan yhdessä, eikä Helsingistä käsin voi vain määrätä, että nyt siirrytään sellaiseen avoimuuteen, mihin Suomessa on totuttu.”


Finnwatch on tuottanut Finnfundin sijoitustoimintaa käsittelevän raportin joukkorahoituksella.

Järjestön toiminta kärsi huomattavasti hallituksen järjestötukiin vuonna 2015 kohdistamista leikkauksista. Samalla hallitus lisäsi Finnfundin rahoitusta ja roolia Suomen kehitysyhteistyötä.

kehitysyhteistyö  finnfund 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa paperilehti täältä.


Vihreä Lanka 5/2017

Lue

Vihreä Lanka

5/17


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Tuotantoeläimen lyhyt elämä (Sammeli Heikkinen & Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri