Säästöt iskevät yliopistoihin eri tavoin: Yksi palkkaa, toinen potkii pihalle

6.9.2012 12.30

Jukka Vahti

Valtion tieteeseen ja koulutukseen kohdistamat säästöt tuntuvat yliopistoissa hyvin eri tavoilla.

Tällä viikolla lukuvuottaan aloittaneilla yliopistoilla on edessään säästöjä ja epävarmuutta. Toisaalta yliopistoihin palkataan lisää väkeä ja määräaikaisten työntekijöiden pestejä vakinaistetaan.

Tämä selviää Vihreän Langan yliopistoille tekemästä kyselystä.

Vaikka tiede ja koulutus näyttäytyvät hallitusohjelmassa yhtenä hallituskauden painopistealueena, korkeakouluilta vaaditaan lähivuosina kymmenien miljoonien eurojen säästöjä.

Samaan aikaan Ruotsissa hallitus päätti vastikään, että huippututkimukseen sijoitetaan seuraavien kymmenen vuoden aikana kolme miljardia kruunua eli lähes 357 miljoonaa euroa lisärahaa.

Professoriliiton puheenjohtajan Maarit Valon mukaan liitossa toivottiin viimeiseen asti, että hallituksen viime viikon budjettiriihessä olisi parannettu yliopistojen asemaa kevään kehysriihen säästöpäätösten jälkeen. Toive ei toteutunut.

Kolme vuotta sitten hyväksytyssä uudessa yliopistolaissa yliopistojen rahoitus sidottiin indeksiin, jonka piti turvata niiden rahoitus myös taantumassa. Indeksi päätettiin kuitenkin puolittaa kuluvan vuoden osalta ja jäädyttää kokonaan ensi vuodeksi.

”Aikaisemmin, kun on ollut huonot ajat, koulutukseen ja tutkimukseen on satsattu. Nyt menettelytavat näyttävät olevan erilaiset. Budjettiriihen yhteydessä puhuttiin hyvin vähän koulutuksesta. Yliopistot olivat yllättävän vähän esillä”, Valo sanoo.

Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd) sanoo, että korkeakouluilta leikattiin 1990-luvun lamassa enemmän kuin nyt, mutta rahoitus palautettiin myöhemmin ennalleen.

”Tiedekorkeakoulujen osalta kyse on nyt ennen kaikkea tulevan kasvun hidastumisesta, ei niinkään saavutetun resurssitason leikkaamisesta.”

Yliopistojen rahoituksesta koko maassa lähes kaksi kolmasosaa menee henkilöstökuluihin, joten säästöt tuntuvat opetuksessa ja tutkimuksessa nopeasti.

Yliopistojen tilanteet vaihtelevat suuresti. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa säästöt johtivat jo kesäkuussa rekrytointikieltoon, joka koski muuta kuin opetushenkilökuntaa. Sittemmin kielto on ainakin maa- ja metsätaloustieteellisessä tiedekunnassa laajentunut koskemaan myös opetusta ja tutkimusta.

Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson sanoo, että yliopistoindeksin puolitus ja jäädytys vie yliopistolta noin 20 miljoonaa euroa käyttörahaa. Hänen mukaansa talous on tiukalla, ”vaikkei yliopisto konkurssiin mene”.

”Meillä on aika kunnianhimoiset kehittämisstrategiat, jotka on laadittu yliopistouudistuksen myötä. Teimme hirveällä duunilla potkurikoneesta suihkukoneen, ja nyt kun pitäisi lähteä lentämään, vähennetään polttoainetta. Se harmittaa ja aiheuttaa levottomuutta organisaatiossa.”

Paremmin näyttää menevän esimerkiksi Jyväskylän, Turun ja Tampereen yliopistoissa, joissa aiempien, reilusti ylijäämäisten vuosien peruina ja uuden yliopistolain myötä vakinaisen henkilökunnan määrä kasvaa. Muissa kyselyyn valituissa yliopistoissa erilaisia kehityshankkeita on pantu jäihin eikä päättyviä määräaikaisuuksia jatketa.

Professoriliiton Maarit Valo muistuttaa, että monipuolinen yliopistotutkimus ja -opetus on pidemmän päälle myös kansatalouden etu.

”Monet selvitykset osoittavat, että laajasti osaavat ihmiset olisivat tulevaisuudessa parhaita työntekijöitä. Ei pitäisi kouluttaa kapeasti vain insinöörejä, vaan tarvitaan myös ymmärrystä ihmisten ajattelusta, yhteiskunnasta, kielistä ja historiasta. Kapea-alaisten osaajien aika on ohi”, Valo sanoo.

koulutus  yliopistot  budejetti 

Tweet