Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Dimitri Rodriguez / Flickr (CC-BY)

Alexandria Ocasio-Cortez
Tiedettä politiikkaan! Kongressiedustaja Alexandria Ocasio-Cortez haluaa Yhdysvaltojen tekevän ilmastopolitiikkaa, joka pyrkii rajoittamaan ilmaston lämpenemisen puoleentoista asteeseen.Dimitri Rodriguez / Flickr (CC-BY)

Tiedettä politiikkaan! Kongressiedustaja Alexandria Ocasio-Cortez haluaa Yhdysvaltojen tekevän ilmastopolitiikkaa, joka pyrkii rajoittamaan ilmaston lämpenemisen puoleentoista asteeseen.

Analyysi

Green New Deal teki paluun Amerikassa – onko mikään muuttunut kymmenessä vuodessa?

20.2.2019 10.56

Lasse Leipola

Yhteiskunnan ekologisen ja sosiaalisen murroksen yhdistävän Green New Dealin käsite on tekemässä paluuta kymmenen vuoden hiljaisuuden jälkeen.

Yhdysvaltalaisen vasemmiston tähdeksi noussut Alexandria Ocasio-Cortez haluaa vihreän talouden Yhdysvaltain lainsäädännön ytimeen.

Viime syksynä kongressiin valitun Ocasio-Cortez ja konkaripoltiitikko Ed Markey tekivät kongeressille esityksen, joka esitys lupaa amerikkalaisille päästötöntä tulevaisuutta, puhdasta ilmaa, vettä ja luontoa, terveydenhuoltoa ja toimeentuloa sekä loppua erilaisille syrjinnän muodoille.

Kyseessä on yleisen tason julistus, jolla käynnistettäisiin varsinainen työ lainsäädännön muuttamiseksi.


Ocasio-Cortezin ja Markeyn Green New Deal -ohjelmassa esitetään muun muassa älykkään sähköverkon ja energiatehokkuuden tukemaa täysin uusiutuvaan energiaan perustuvaa taloutta.

Liikennettä puhdistettaisiin päästöttömillä autoilla ja raiteisiin perustuvalla julkisella liikenteellä. Hiilinieluja vahvistettaisiin ja maatalouden päästöjä leikattaisiin.

Sosiaalista puolta edustaa lupaus miljoonista uusista työpaikoista ja taloudellisesta turvasta kaikille amerikkalaisille.

Työpaikkojen luvataan olevan kunnollisia, eli niistä saa elämiseen riittävän palkan ja niihin sisältyy työsuojelua, eläketurvaa ja palkallisia vapaita. Myös koulutusta, ammattiyhdistysliikkeitä ja kansalaisten osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon halutaan edistetään.

Ocasio-Cortezin ja Markeyn demokraattipuolue ei ole ainakaan vielä asettunut julistuksen taakse. Edustajanhuoneen demokraattipuheenjohtaja Nancy Pelosi vähätteli avausta kutsumalla sitä vihreäksi unelmaksi ”tai miksi ikinä he sitä kutsuvatkaan”.

Toisaalta puolueen moni puolueen kärkinimistä vuoden 2020 presidentinvaaleihin on näyttänyt Green New Dealille vihreää valoa.


Käsitteenä Green New Deal
ei ole uusi. Taloustoimittaja Thomas L. Friedman käytti termiä New York Timesin kolumnissa tammikuussa 2007 kuvatessaan energiajärjestelmän muutosta, joka tarvitaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Pian tämän jälkeen alkanut finanssikriisi toi Green New Dealiin mukaan laajemman kansantaloudellisen näkökulman. Esimerkiksi päätoimittaja Elina Grundström määritteli käsitteen Vihreän Langan pääkirjoituksessa marraskuussa 2008 näin:

”Green New Dealin ideana on lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Ajatuksena on, että valtiot investoivat puhtaaseen energian. Samalla kun talous elpyy, ilmastonmuutos hidastuu.”

Vähitellen alettiin myös puhua niin sanotuista viherkaulustyöpaikosta, eli uusista puhtaampaan energiajärjestelmään perustuvista työpaikoista.

”Viherkaulustyöpaikoista voi tulla EU:lle kilpailuvaltti. Pelkästään uusien työpaikkojen luomisen lisäksi pitää siis luoda uusia työpaikkoja aivan uusille aloille. Suomi on jälkijunassa viherelvytyksessä”, Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen moitti toukokuussa 2009.

Vaikka talouskriisi tarjosi edellisen vuosikymmenen lopussa tilaisuuden pohtia yhteiskunnan perusteita uusiksi, varsinaista Green New Dealia ei kuitenkaan syntynyt.

Talous kääntyi talouskriisin jälkeen kasvuun ilman suurta muutosta taloudellisiin tai sosiaalisiin rakenteisiin – fossiilisten polttoaineiden tuottaman energian voimalla.


Monet kymmenen vuotta
sitten kunnianhimoisilta tuntuneet Green New Dealiin liitetyt ajatukset alkavat vähitellen toteutua. Uusiutuvan energian etujärjestö Irena arvioi viime toukokuussa, että ala työllistää maailmanlaajuisesti jo yli kymmenen miljoonaa ihmistä, joista 43 prosenttia Kiinassa.

Kun Friedmanin kirjoitti kolumninsa alkuvuodesta 2007, uusiutuvan sähköenergian tuotanto oli pysynyt Yhdysvalloissa vuosia samalla tasolla ja siitä 70 prosenttia tuotettiin vesivoimalla.

Kymmenen vuotta myöhemmin uusiutuvan sähkön tuotanto on lähes kaksinkertaistunut. Kasvun selittää tuulivoiman kymmen- ja aurinkovoiman satakertaistuminen.

Sama kehitys on nähty myös muualla maailmassa. Uusiutuvan energian Ren21-verkosto arvioi, että uusiutuvan energian tuotantokapasiteetti yli kaksinkertaistui vuosina 2007–2017. Ja aivan kuten Yhdysvalloissa suurin osa kasvusta selittyy tuuli- ja aurinkoenergian yleistymisellä.


Suuri muutos on
tekemättä. Fossiilisten polttoaineiden kulutus kasvaa yhä maailmassa. Edes ilmastoasioissa edistyksellinen EU ei ole pystynyt vielä irtautumaan fossiilitaloudesta – päinvastoin, EU tukee sitä kymmenillä miljardeilla euroilla vuodessa.

Sosiaaliset ongelmat ovat Euroopassa erilaisia kuin Yhdysvalloissa, mutta aivan yhtä todellisia. Esimerkiksi Ranskassa viime vuonna polttoaineveron korotuksista alkaneet mellakat osoittivat, että ilmastopolitiikassa on huomioitava myös sosiaalinen ulottuvuus.

Ei kuitenkaan ole syytä kuvitella, että Green New Deal olisi esillä vain Yhdysvalloissa. Esimerkiksi Suomen vihreiden viikonloppuna julkaisema Talouden ja työllisyyden tiekartta on monilta osin yhteneväinen Ocasio-Cortezin ja Markeyn esityksen kanssa. Molemmissa tavoitellaan hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä.

”Kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla, konkreettisilla ilmastotoimilla ja panostamalla tutkimukseen ja kehitykseen uudistetaan taloutta ja houkutellaan investointeja Suomeen”, sanoo ohjelmatyötä johtanut puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja Kaisa Hernberg.


Toisin kuin kymmenen vuotta sitten, kyse ei ole pelkästä ilmastotoimilla saatavasta talouskasvusta. Heti vihreiden ohjelman alussa todetaan, että vihreän talouspolitiikan tavoitteena on ekologinen kestävyys ja sosiaalinen hyvinvointi, jotka ”ovat nykyisin entistä tiukemmin sidoksissa toisiinsa”.

Vihreät haluavat lisätä työntekijöiden vapautta järjestää oma toimeentulonsa ja työnsä omaan elämään sopivalla tavalla. Toisaalta Ocasio-Cortezin ja Markeyn ajamat eläkkeet, palkalliset vapaat ja työsuojelu ovat olleet Suomessa arkea jo pitkään.

Työvoiman liikkuvuuden lisääminen helpottaa talouden uudistamista. Vihreämpää taloutta edistetään ajamalla alas fossiilisten polttoaineiden tukia ja verottamalla ympäristölle haitallisia asioita kuten lentämistä, kaivostoimintaa sekä muovin ja eläintuotteiden käyttöä.

green new deal  viherkaulustyöpaikat  talous  vihreä talous  Vihreät  Yhdysvallat  uusiutuva energia  fossiilinen energia  päästöt  ilmastonmuutos  ilmasto-oikeudenmukaisuus  ilmastopolitiikka 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.

Vihreä Lanka 3/2019

Lue

Vihreä Lanka

3/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri