Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Finavia / Arkkitehtitoimisto ALA Oy

Helsinki-Vantaan uudistunut saapuvien aula
Vihertävä lentokenttä? Kasvava Helsinki-Vantaa on hiilineutraali lentokenttä, mutta sen lentojen päästöt kasvavat.Finavia / Arkkitehtitoimisto ALA Oy

Vihertävä lentokenttä? Kasvava Helsinki-Vantaa on hiilineutraali lentokenttä, mutta sen lentojen päästöt kasvavat.

Analyysi

Helsinki-Vantaan laajennus on Suomen päästövähennysten musta aukko – päästöt kasvamassa jopa miljoonalla tonnilla

26.2.2019 13.14

Lasse Leipola

Lentämisen päästöjä suitsitaan löyhästi

Kansainvälisen ilmailun päästöihin ei toistaiseksi kohdistu tiukkoja päästövähennystoimia eikä niitä lasketa mukaan kansallisiin päästötilastoihin.

Euroopan talousalueen sisäiset lennot kuuluvat päästökaupan piiriin. Esimerkiksi Finnair joutui viime vuonna ostamaan päästöoikeuksia 12 miljoonalla eurolla.

Globaalin lentoliikenteen päästöjen rahoittamisesta päästiin sopuun viime vuonna. Jatkossa lentoliikenteen kasvun tulee olla päästöneutraalia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että laskennalliset päästöt pysyvät ennallaan ja ylimenevä osuus kompensoidaan rahoittamalla päästövähennystoimia muualla.

Samaan aikaan kun muualla Suomessa pyritään vähentämään päästöjä, valtio-omisteinen Finavia haluaa lisätä Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoja rajusti. Kentän lentoliikenteen päästöt saattavat kasvaa jopa miljoonalla tonnilla.

Vihreän Langan selvityksen mukaan Helsinki-Vantaan kautta kulkevat lennot aiheuttavat nykyisellään noin kolmen miljoonan tonnin päästöt vuodessa. Määrä vastaa karkeasti noin viittä prosenttia kaikista Suomen päästöistä.

Helsinki-Vantaan 2013 käynnistyneessä kehityshankkeessa laajennetaan ja uudistetaan terminaaleja. Jos laajennus johtaa tavoiteltuun matkustajamäärän puolitoistakertaistumiseen, noussee päästöjen määrä ainakin miljoonalla tonnilla.

Päästölisäystä voi verrata esimerkiksi siihen, että keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma hahmottelee liikennesektorilta kolme miljoonan tonnin päästövähennystä 2030 mennessä.

Se, että Helsinki-Vantaan lentoasema itsessään on hiilineutraali, on laiha lohtu.

Suomen virallisten päästöjen kannalta kyseessä ei ole ongelma, sillä kansainvälinen lentoliikenne on jätetty kansallisen päästökirjanpidon ulkopuolelle. Helsinki-Vantaan lisääntyvä lentoliikenne tulee kuitenkin lisäämään kasvihuonekaasupäästöjä tulevina vuosikymmeninä.


Finavia haluaa kasvattaa Helsinki-Vantaan matkustajamäärän nykyisestä noin 20 miljoonasta matkustajasta vuodessa noin 30 miljoonaan matkustajaan. Vuonna 2013 käynnistyneen kehitysohjelman on määrä jatkua vuoteen 2022.

”Jos kasvu jatkuu nykyisellään, 30 miljoonan matkustajan raja saavutetaan vuosien 2030–2035 paikkeilla. Matkustajamäärät kasvavat eniten Euroopan reiteillä ja kaukokohteissa”, Finavian tekninen johtaja Henri Hansson kertoo Vihreälle Langalle.

Noin miljardin euron kehityshanke potkaistiin käyntiin valtion myöntämällä 200 miljoonan euron lainalla, joka on määrä maksaa takaisin lentoaseman liiketoiminnan tuotoilla. Loppuosuus investoinnista rahoitetaan muilla lainoilla ja liiketoiminnan tuotoilla.

Hansson ei usko, että lentovero tai muut päästövähennyksiin tähtäävä toimet tekevät laajennuksesta tarpeettoman.

”Lentoliikenne on herkkä talouden ja muiden tilanteiden muutoksille, mikä aiheuttaa aika ajoin vaihtelua lentomäärien määrässä ja kasvussa. Myös ilmastonmuutoksella voi olla vaikutuksia liikenteen kasvuun. Uskomme, että lentoliikenne kehittyy edelleen. Se edellyttää, että ilmastoon liittyvät haasteet saadaan ratkaistua globaalisti.”

Hansson toivoo, että Suomessa käytäisiin keskustelua siitä, millaisia seurauksia lentoverolla olisi Suomen talouteen ja suomalaisten hyvinvointiin. Hän sanoo myös, ettei lentoliikenteen rajoittaminen vähentäisi ihmisten tarvetta liikkua.

”Keski-Euroopasta katsottuna Suomi on saari, jonne pääsee kätevästi vain lentämällä.”


Koska emme saaneet Finavialta tarkkoja tilastoja reittikohtaisista matkustajamääristä, käytimme laskelmassa tuoreimpia Eurostatille toimitettuja lukuja (syyskuu 2017–elokuu 2018). Osa lennoista puuttuu tästä tilastosta, sillä kokonaismatkustajamäärä jää hieman pienemmäksi kuin Finavian ilmoittamat vuosittaiset matkustajamäärät.

Reittikohtaiset päästöt saatiin kertomalla Eurostatilta saadut matkustajamäärät ICAO:n lentoreittikohtaisella laskurilla. Päästöt laskettiin Economy-luokan matkustajalle, vaikka osa kunkin lennon matkustajista lentää korkeammassa matkustusluokassa ja aiheuttaa siten hieman Economy-luokan matkustajaa suuremmat päästöt.

Laskelman tulos oli 2,7 miljoonaa tonnia. Kokoluokka on oikea, sillä Yle on aiemmin kertonut, että kaikista suomalaisten lennoista aiheutuu noin neljän miljoonan tonnin päästöt. Vastaavasti Finnair kertoi 2017 vuosikertomuksessaan, että sen lentojen päästöt olivat toissavuonna noin 2,9 miljoonaa tonnia.

Vaikka lentokoneteknologian kehittyminen ja koneiden täyttöasteen paraneminen hillitsisi päästöjen kasvua jonkin verran, olisi matkustajamäärän puolitoistakertaistumisen seurauksena todennäköisesti ainakin miljoonan tonnin päästölisäys.

Vihreän Langan laskelman lopputulos on todennäköisesti alakanttiin. Helsinki-Vantaalta lähtevän ja sinne saapuvan lentoliikenteen päästöt ovat jonkin verran tätä arviota suuremmat. Tähän vaikuttavat muun muassa laskelmassa käytetty Finavian tilastoa pienempi matkustajamäärä sekä Business-luokan huomiotta jättäminen.

Lentämisen päästöjä suitsitaan löyhästi

Kansainvälisen ilmailun päästöihin ei toistaiseksi kohdistu tiukkoja päästövähennystoimia eikä niitä lasketa mukaan kansallisiin päästötilastoihin.

Euroopan talousalueen sisäiset lennot kuuluvat päästökaupan piiriin. Esimerkiksi Finnair joutui viime vuonna ostamaan päästöoikeuksia 12 miljoonalla eurolla.

Globaalin lentoliikenteen päästöjen rahoittamisesta päästiin sopuun viime vuonna. Jatkossa lentoliikenteen kasvun tulee olla päästöneutraalia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että laskennalliset päästöt pysyvät ennallaan ja ylimenevä osuus kompensoidaan rahoittamalla päästövähennystoimia muualla.




Viite

Vihreä Lanka 4/2019

Lue

Vihreä Lanka

4/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri