Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Adam Wrafter

Adam Wrafter

Koululla halutaan tehdä bisnestä

9.9.2018 17.05

Riikka Suominen

”Koulu on kriisissä.” Väitettä on kuultu viime vuosina Suomessakin. Täällä on perinteisesti oltu ylpeitä koulujärjestelmästä, mutta keskusteluun on pulpahdellut soraääniä.

Huoli koskee säästöjä ja nopeassa tahdissa toistaan seuraavia uudistuksia. Muun muassa opettajajärjestö OAJ, yksittäiset opettajat, vihreät ja kouluhistorian tutkija Jari Salminen ovat varoittaneet peruskoulujen eriarvoisuudesta ja koulutuksen tasosta.

Ehkä näkyvin koulun kriitikko on konsultti ja tietokirjailija Saku Tuominen. Hän toimitti vuosi sitten kokonaisen Image-lehden numeron siitä, että peruskoulun pitää modernisoitua, erikoistua ja kokeilla notkeammin uusia oppimistapoja.

Keskuskauppakamarin pomo Juho Romakkaniemi (kok) vaatii ”vanhaa kunnon koulumaisuutta” ja numerotodistuksia, jotta ”Suomi ei menetä tulevaisuuden osaajia”.

Tutkimusten mukaan  kriisejä ja tuotettuja kriisejä käytetään ohjaamaan koulutusuudistuksia.

Viime vuosina Suomeen on tuotu oikeistolaisia politiikkaideoita ulkomailta. Soten valinnanvapaus tuli Ruotsista ja työttömien aktiivimalli Tanskasta.

Konsultista opettajaksi siirtyneen henkilön mukaan Facebookin kouluryhmiin liittyy paljon isojen yritysten konsultteja.
Avataanko suomalaista koulua yksityistämiselle?


Yksityiskouluja on Suomessa noin 70 kappaletta. Ne kuuluvat kunnalliseen koulukokonaisuuteen, eivätkä saa tuottaa voittoa.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) vakuutti Vihreän Langan haastattelussa alkukesällä, ettei hän tavoittele perusopetuksen avaamista markkinoille: ”Julkisesti rahoitettu järjestelmä tuottaa erinomaisia tuloksia”.

Suomessa on luotettu julkiseen kouluun, mutta toisinkin olisi voinut käydä. 1990-luvulla tänne rantautui Ruotsista ajatus koulumarkkinan avaamisesta.

”Taustalla oli EU-jäsenyys ja sen tuomat odotukset esimerkiksi kielitaidosta. Järjestelmään kaivattiin enemmän vaihtoehtoja”, kuvaa Olli-Pekka Heinonen (kok) 1990-luvun keskusteluja.
Opetushallituksen pääjohtajana työskentelevä Heinonen oli vuosina 1991–94 opetusministeri Riitta Uosukaisen (kok) erityisavustaja ja opetusministeri.

Suomessa ei uskottu kilpailun auttavan koulujen perustyötä.
”Tehtiin tietoinen valinta edetä toisin kuin Ruotsissa. Tiedän sen, koska olin mukana sitä valintaa tekemässä”, Heinonen sanoo.

Suomessa lisättiin oppilaitten oikeutta valita julkisesti rahoitettujen koulujen välillä ja laajennettiin opettajien autonomiaa. Heinosen mukaan koulutuspolitiikka ei ole Suomessa ollut samalla tavalla ideologisoitunutta kuin Ruotsissa. Ratkaisuja on valmisteltu usein parlamentaariselta pohjalta, ei hallitusasetelman mukaisesti.

”Perheet voivat luottaa siihen, että lähikoulu on hyvä. Oppimiserot ovat saman koulun sisällä suuremmat kuin koulujen välillä.”


Tammikuussa koulutusalan messuilla Educassa ei näkynyt vihjeitä yksityistämisinnosta. Lähinnä tunnelma messuilla oli se, että suomalainen koulu on hyvä, ja kun vielä viilataan kiusaamis- ja viihtyvyysongelmia, se on paras. Yritykset tyytyivät myymään kirjoja, liikuntavälineitä ja näyttöruutuja.

Kulisseissa kouluun kohdistuu paljon kaupallista kiinnostusta.
Ennen kevään 2017 kuntavaaleja ohjelmistoyritys Microsoft julkaisi koulupolitiikkapaperin kuntapäättäjille. Tuoreena opetusministerinä Grahn-Laasonen järjesti  Euroopan taloudellisen yhteistyöjärjestön OECD:n kokouksen nimeltä Global Education Industry. Sen jälkeen OECD tiedotti, että ”aika on kypsä dialogin solmimiselle opetusministereiden ja valtioiden rajat ylittävän koulutusliiketoiminnan välille”.


”Rahan tekeminen koulun ympärillä kasvaa. Siitä tulee vahvoja signaaleita eri suunnista myös Suomessa”, sanoo professori Piia Seppänen Turun yliopiston kasvatustieteen laitokselta.
Kansainvälinen tutkimus osoittaa, että verovaroin tuotettuihin kouluihin vaikuttavat entistä voimakkaammin ylikansalliset koulutusyritykset, teknologiayritykset ja ajatushautomot.
Seppänen ihmettelee, miksi juuri kaupallisen alan johtajat haluavat muuttaa koulua niin innokkaasti. Miksi tv-formaateista tunnettu Saku Tuominen osaa arvioida, että koulu on jäänyt jälkeen? Opetusministeriö on nimittänyt Tuomisen peruskoulun uudistamista ohjaavaan johtoryhmään.
”Markkinalogiikassa kiinnostaa voitontavoittelu, eikä koulun rooli yhteiskunnassa ja verovarojen riittävyys”, pohtii Seppänen.

Tutkijat ovat huolissaan, että koulutusbisnes kovertaa koulujärjestelmää sisältä. Onko koulun tehtävä demokratian vahvistaminen, aktiivisten kansalaisten kasvattaminen vai tulevaisuuden työvoiman tuottaminen? Nyt kouluihin tuodaan tarmolla digitalisaatiota ja erilaisia arvioin­timittareita. Kiireiselle henkilökunnalle on helppo myydä tuotteita ja palveluita, joiden sanotaan auttavan kiireeseen.

Heinosen mielestä vain korkeakoulutuksessa kansainvälisillä yksityisillä toimijoilla on pientä kiinnostusta päästä Suomeen.
Teknologiayritysten kiinnostus on Heinosesta yhtä epädramaattista kuin se, että pulpetit ja oppikirjat ostetaan yksityisiltä yrityksiltä.

koulutuspolitiikka  koulutussäästöt 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.