Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Iiro Törmä

Pia Björkbacka
Konkari. Pia Björkbacka on edustanut suomalaista ammattiyhdistysliikettä useissa ilmastokokouksissa. Katowicen kokoukseen hän osallistuu maailman ammattikeskusjärjestöjen liiton valtuuskunnan jäsenenä.Iiro Törmä

Konkari. Pia Björkbacka on edustanut suomalaista ammattiyhdistysliikettä useissa ilmastokokouksissa. Katowicen kokoukseen hän osallistuu maailman ammattikeskusjärjestöjen liiton valtuuskunnan jäsenenä.

Miksi ay-liike on mukana ilmastokokouksissa, SAK:n Pia Björkbacka?

3.12.2018 14.38

Lasse Leipola

Ilmastonmuutoksen hillintä mullistaa työmarkkinat, kun päästöjä aiheuttavat työt korvautuvat vähähiilisillä. Ammattiyhdistysliike haluaa olla mukana vaikuttamassa.

SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka, miksi ay-liike on kiinnostunut ilmastoneuvotteluista?

”Siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan on suuri murros myös työpaikoilla. Työntekijöitä kiinnostaa, miten se tehdään niin, että työntekijöiden ääni kuuluu.”

Miten kansainvälinen ilmastopolitiikka voi auttaa suomalaista palkansaajaa?

”Pariisin sopimuksessa on maininta oikeudenmukaisesta siirtymästä vähähiiliseen yhteiskuntaan, jossa huomioidaan työntekijöiden tarpeet ja alasajettavien alojen työpaikkojen tilalle tulee hyvälaatuisia työpaikkoja. Tämän pitäisi näkyä siten, että ilmastopolitiikan työllisyysvaikutukset huomioidaan kaikissa maissa ja ay-liike sekä muut kansalaistoimijat pääsevät mukaan päätöksentekoon.”

Miten hyvin Suomen poliittinen johto on ymmärtänyt tämän haasteen?

”Ympäristöministeriö ja ympäristöministeri ymmärtävät ja tunnustavat, että ay-liikkeen osallistuminen esimerkiksi kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin on hyvä asia. Huoli on työ- ja elinkeinoministeriö, joka linjaa ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Siellä ay-liikettä ei oteta mukaan samalla tavalla.”

Oletko samaa mieltä ympäristöjärjestöjen kanssa, että liike-elämällä on enemmän valtaa kuin muilla sidosryhmillä?

”Kyllä. Rooli on vahvistunut entisestään, kun valtiot ovat todenneet, että ilmastorahoituksen varmistaminen vaatii elinkeinoelämän mukaantuloa. Esimerkiksi Katowicen alla pidetyssä esikokouksessa muille ryhmille oli varattu yksi päivä, mutta liike-elämä sai kokonaan oman päivän.”

Ilmastonmuutoksen kanssa samaan aikaan työelämää muuttavat muun muassa työpaikkojen siirtyminen teollisuudesta palveluihin sekä digitalisaatio. Tekeekö samanaikaisuus ongelmien ratkomisesta helpompaa vai vaikeampaa?

”Muutosturva, eli valtion tuki uudelleenkoulutukselle, on hyvä väline. Sitä voisi laajentaa siten, että julkisin varoin tuettua uudelleenkoulutusta voisi saada jo työsuhteen aikana. Ilmastopolitiikka eroaa muista trendeistä siinä, että se on valtiojohtoisen päätöksenteon alaista. Siksi työllisyysvaikutukset voidaan huomioida jo ilmastopolitiikkaa tehdessä.”

ilmasto  työelämä  työpaikat  teollisuus  ilmastonmuutos  ilmastopolitiikka  muutosturva 




Viite