Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Iiro Törmä

Liikuntaa lasten päiviin. ”Koulupäivän yhteydessä harrastaminen on fiksua, koska kaikilla lapsilla ei ole vanhempia, jotka kuskaavat iltaisin harrastuksiin”, sanoo opetusministeri Li Andersson, jonka tontille aamu- ja iltapäivätoiminta kuuluu. Iiro Törmä

Liikuntaa lasten päiviin. ”Koulupäivän yhteydessä harrastaminen on fiksua, koska kaikilla lapsilla ei ole vanhempia, jotka kuskaavat iltaisin harrastuksiin”, sanoo opetusministeri Li Andersson, jonka tontille aamu- ja iltapäivätoiminta kuuluu.

Miten peruskoulun eriarvoistuminen poistetaan, Li Andersson?

17.10.2019 18.09

Jenni Leukumaavaara

Hallitus on luvannut lopettaa koulutusleikkaukset ja tuoda tasa-arvoa varhaiskasvatukseen. Opetusministeri Li Andersson ei kuitenkaan lupaa, että esimerkiksi ammattikoulut saataisiin tällä kaudella kuntoon.


Lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen Suomessa vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Riittääkö subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen korjaamaan tämän?

”Oikeuden palautus on tärkeää, muttei yksinään riitä. Pienennämme myös ryhmäkokoja. Varhaiskasvatus on sivistyspolkumme tärkeä perusta. Tietoa siitä pitää antaa vanhemmille jo neuvolassa. Jatkamme myös alueellisia maksuttomuuskokeiluja ja pilotoimme kaksivuotista esiopetusta.”


Miten varhaiskasvattajat saadaan pysymään alipalkatulla alalla?

”Palkkakysymys on työmarkkinajärjestöjen pöydällä, ja toivon sinne viisautta päätöksentekoon. Nykyinen palkka ei vastaa työn vaativuutta ja tärkeyttä. Ryhmäkokojen pienentäminen, myönteisen ilmapiirin luominen ja varhaiskasvatuksen korostaminen osana koulutuspolitiikkaa lisäävät myös alan vetovoimaa.”


Itsenäisen oppimisen korostaminen voi johtaa tasoerojen kasvamiseen. Miten vähemmän itsenäiset oppilaat huomioidaan?

”Itsenäiseen oppimiseen kannustaminen ei saa olla ristiriidassa tuen ja ohjaamisen kanssa. Tarkoitus ei missään nimessä ole ollut, että heikommat jäisivät heitteille. Opetussuunnitelma on Opetushallituksen vastuulla, ja tiedän, että kouluille annetaan lisää ohjeita opetuksen tueksi.”


Miten aiotte parantaa erityistukea tarvitsevien lasten tilannetta?

”Erityistä tukea tarvitsevilla oppilailla on oltava oikeus saada tukea omassa lähikoulussaan. Ongelma on, että kunnat ovat olleet kymmenen vuotta talousvaikeuksissa. Säästöt näkyvät myös sivistyspuolella. Liian usein on vähennetty pienryhmäopetusta tai lakkautettu erityisluokkia. Mikään näistä ei ole pääsääntöisesti lainsäädännöstä johtuvaa, vaan kuntatasolla tehtyjen säästöjen seurausta.”


Miten saadaan lisää erityisopettajia, jos kunnilla ei ole niihin varaa?

”Yksi malli voisi olla sellainen, että valtio kohdentaa osan perusopetushankkeen valtionavustuksista erityisopetukseen. Hankerahan vaikeus on, että se on väliaikainen eikä pysyvä. Pysyvät muutokset lähtevät kunnista. Selvitämme, voimmeko selkeyttää lainsäädäntöä tai ohjata toimeenpanoa nykyistä vahvemmin.”


Miten perusopetuksessa voidaan vähentää eriarvoistumista?

”Positiivinen erityiskohtelu toimii. Sitä pitäisi soveltaa laajasti koko maassa. Tyttöjen ja poikien oppimiseroissa on painotettu heikoiten pärjääviä poikia, ja tilanteen parantamiseksi kouluissa pitää olla saatavilla erityistä tukea. Lukutaitoon kannustamisessa jääkiekkomaalivahti Kevin Lankisen lukupiirin kaltaiset aloitteet ovat eturintamassa, mutta yhteiskunnalta tarvittaisiin järeämpää otetta. Varsinkin maahanmuuttajataustaisten lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen auttaisi heitä myös perusopetuksessa.”


Opetusalan jatkuva uudistuminen on opettajille uuvuttavaa. Miten varmistatte opettajien jaksamisen?

”Tämä on todella huolestuttava trendi, koska opettajan ammatti on ollut Suomessa arvostettu ja haluttu. Päättäjien on katsottava peiliin, sillä jatkuvat uudistukset eivät ole jättäneet kouluihin työrauhaa uudistusten toteuttamiseen. Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) on käynnistänyt tutkimuksen, jossa selvitetään, miksi alan vetovoima hiipuu. Paljon on myös kyse rakenteiden ja perustason vahvistamisesta, ja se lähtee varhaiskasvatuksesta.”


Mitä hyötyä on oppivelvollisuusiän kasvattamisesta 18 vuoteen, jos peruskoulussa ei opi riittäviä perustaitoja?

”Siksi meillä on rahaa varattuna varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Opetushallitus yhdenmukaistaa peruskoulun arviointikriteerit, koska nyt Suomessa on vaihtelua siinä, mikä osaaminen riittää esimerkiksi todistuksen vitoseen ja mikä ei. Ongelmiin on päästävä tarttumaan jo peruskoulussa. Emme voi jatkaa niin, että oppilas etenee muiden mukana, vaikka perustaidot ovat pahasti vajavaisia. Meidän on varmistettava, että jokainen lapsi saa peruskoulusta tarvittavat perustaidot.”


Miten hallitus parantaa ahdingossa olevien ammatillisten oppilaitosten asemaa uusien opettajien palkkaamisen lisäksi?

”Koulut saavat rahaa uusien opettajien palkkaamiseen tai palkkalistoilla jo olevien opettajien tuntimäärän lisäämiseen. Lähiopetuksen vähentäminen on johtanut siihen, että nuorten lukujärjestys on ohut, joten luomme kokonaisten opiskelupäivien ja -viikkojen mallia yhdessä koulutuksen järjestäjien kanssa. Pyrkimyksenä on lisätä lähiopetusta erityisesti nuorille. Työelämässä jo olleiden aikuisopiskelijoiden osaaminen pitää tunnistaa nykyistä paremmin.” 


Kuinka paljon rahaa ammatilliset oppilaitokset tarvitsevat, ja kuinka paljon ne sitä hallitukselta saavat?

”Perusrahoituksesta on lähtenyt edellisten hallitusten tekemien leikkausten seurauksena viidessä vuodessa 400 miljoonaa euroa, emmekä pysty sitä kokonaan paikkaamaan. Hallitusneuvotteluissa on sovittu 235 miljoonan euron jaosta ammatilliseen opetukseen. Lisäksi oppivelvollisuuden pidentämiseen tulee lisää rahoitusta. Se, että tämä hallitus ei enää jäädytä indeksejä, parantaa ammatillisen koulutuksen perusrahoitusta jonkin verran.”


Kansanopistot ovat tärkeitä ilman opiskelupaikkaa jääneille nuorille, mutta opiskelu opistoissa on kallista. Pitäisikö kansanopistot ottaa koulutusjärjestelmään kunnolla mukaan, kuten esimerkiksi Ruotsissa?

”Vapaalle sivistystyölle voisi antaa yhteiskunnallisesti merkittäviä tehtäviä, jolloin valtio myös maksaisi isomman siivun niiden toiminnasta. Esimerkiksi kotoutumiskoulutus on osallistujille maksuton. Kansanopistot ovat valtavan tärkeitä myös jatkuvan oppimisen kannalta, mutta hallituksella ei ole varaa antaa opistoille enempää rahaa.”

Päivitys 18.10.19 kello 10: Jutun otsikko vaihdettu. Alkuperäinen otsikko oli: Miten pelastat ammattikoulut, Li Andersson?

koulutus  ammattikoulutus  lukio  varhaiskasvatus  opetusministeriö  päivähoito  peruskoulu  eriarvoisuus 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.


Myllyteatterin mainos

Vihreä Lanka 4/2019

Lue

Vihreä Lanka

4/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri