Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Paul Sander / All Over Press

Muukalaisvastaisen Pegida-liikkeen jäseniä mielenosoituksessa Saksan Chemnitzissa syyskuun alussa.Paul Sander / All Over Press

Muukalaisvastaisen Pegida-liikkeen jäseniä mielenosoituksessa Saksan Chemnitzissa syyskuun alussa.

Pankit pelastuivat, miten kävi demokratian? Uutuuskirja syyttää talouskuria äärioikean noususta

19.9.2018 8.46

Riikka Suominen

Talouskuripolitiikka nosti populistit marginaalista valtavirtaan. Talouskriisistä selvittiin, mutta nyt koko EU on ongelmissa ilmiön kanssa.

”Ääriliikkeiden nousu on valtava uhka koko Euroopan tulevaisuudelle.”

Näin tiivisti Kreikan pääministeri Aléxis Tsipras viime viikolla monen eurooppalaisen poliitikon tunnot, kun hän puhui Europan parlamentille Strasbourgissa.

Myös komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sanoo Vihreälle Langalle, että liberaalin demokratian rapautuminen on hänestä EU:n suurin uhka.

Tälle kehitykselle esitetään syyksi harjoitettua talouspolitiikkaa.


Talouskriisi ja sen seuraukset
varjostivat Yhdysvaltoja ja Eurooppaa melkein vuosikymmenen. Tänä aikana tehty politiikka nosti protestiliikkeet merkittäväksi poliittiseksi voimaksi. Näin kirjoittaa Columbian yliopiston taloushistorian tutkija Adam Tooze tuoressa kirjassaan Crashed – How a Decade of Financial Crisies Changed the World.

Erityisesti Euroopassa talouskuri lisäsi yhteiskunnan jakautumista. Näinä vuosina länsimaat muuttuivat sisältä epävakaiksi, kirjoittaa Tooze.

”Olemme priorisoineet talouden tasapainottamista. Emme ole huomioineet, mikä sosiaalinen hinta maksettiin pankkien pelastamisesta”, sanoi Tsipras.

Hänen oma maansa Kreikka on saanut tuntea säästöpolitiikan seuraukset.

Talouskriisi ajoi perinteiset puolueet ahdinkoon. Toozen mukaan keskusta-oikeistolaiset puolueet, jotka olivat vallassa 2009 ja 2010 Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Saksassa, saivat maksaa toimistaan vaalituloksissa sen jälkeen kun ne olivat pelastaneet pankkeja tiukalla talouskurilla.

Protestipuolueet nousivat: Kreikassa Syriza, Espanjassa Podemos ja Italiassa Viiden tähden liike.

Myös tuore brittitutkimus osoittaa talouskurin vaikutuksen paikallisen itsenäisyyspuolueen nousuun ja Brexit-äänestykseen.

Kriisi heitti varjonsa pitkään Yhdysvaltojen ja muiden maiden ylle. Vielä 2013 Barack Obaman taloudellinen neuvonantaja sanoi Yhdysvaltain talouden olevan pitkäaikaisessa taantumassa.


Taantumassa päättäjien
oli vaikea selittää ihmisille, miksi pankkien pelastaminen verorahoilla oli ollut välttämätöntä. Sekä konservatiivinen teekutsuliike että protestiliike Occupy Wall Street vastustivat pankkien pelastuspaketteja. Niin tekivät myyös presidenttiehdokkaat Donald Trump ja Bernie Sanders.

Viha Wall Streetiä ja Washingtonin eliittiä kohtaan oli oleellinen osa Trumpin vaalikampanjaa, yhdessä muukalaisvastaisuuden kanssa. 

Adam Tooze huomauttaa, että Trumpin tv-mainoksissa hyökättiin Yhdysvaltain keskuspankin johtajaa ja Goldman Sachsin pääjohtajaa vastaan. Samalla Trump varoitti, että kansainvälinen valtajärjestelmä oli päättänyt ryöstää työväenluokan, kyniä maan varallisuuden ja panna rahat muutaman suuryrityksen ja poliitikon taskuun.

Trumpin valtakaudella republikaanit ovat kuitenkin heikentäneet pankkien säätelyä ja höllentäneet talouskriisiin varautumisen ehtoja.


Eriarvoistava talouspolitiikka
ja työmarkkinoiden turvattomuus, ovat vauhdittaneet myös ruotsidemokraattien nousua. Näin sanoo uusi kansainvälinen taloustieteen tutkimus.

Ruotsissa leikkaukset eivät lähteneet talouskriisistä, vaan oikeistohallituksen linjauksista. Esimerkiksi vuonna 2006 Ruotsissa leikattiin sosiaaliturvaa ja laskettiin veroja, jotta “työn tekeminen olisi kannattavampaa”.

Tutkimuksen mukaan ruotsidemokraattien paikallispoliitikot ja kannattajat olivat muita useammin talouden häviäjiä. Näiden tilanne heikkeni talouskurin johdosta muita enemmän.

Tutkijoiden mukaan häviäjien luottamus yhteiskuntaan heikkeni talouskurin vuosina. Ruotsidemokraattien nousu alkoi.

Ekonomisti ja toimittaja Heikki Pursiainen kirjoittaa MustRead-julkaisussa, että ruotsidemokraatteja siivittänyt talouspolitiikka on samanlaista kuin se, mitä nykyhallitus ajaa Suomessa. Siinä tavoitteena on kasvattaa tuloeroja työssäkäyvien ja työttömien välillä. Tämä tapahtuu työttömyys- ja sosiaaliturvaa kiristämällä.


Komissaari Jyrki Katainen
oli itse mukana ratkomassa talouskriisiä. Aiheuttivatko ratkaisut uhan Euroopan tulevaisuudelle?

”Lopputulos on hyvä ja maat kuivilla. Joitain päätöksiä olisi voinut tehdä toisin. Silloin lopputulos olisi parempi.”

Katainen oli valtiovarainministeri ja pääministeri talouskriisin ratkaisevina vuosina 2008–2014. Hän sanoo, ettei kriisin keskellä ollut aikaa harkita.

”Olimme puolustustaistelussa sitä vastaan, ettei koko maailma romahda.”

Hän sanoo, että osa populismista selittyy talouspäätöksillä, mutta yhteys ei ole suoraviivainen.

”Selittäisin ilmiöitä muulla kuin taloudella. Kun talouskriisi oli pahimmillaan, nähtiin monenlaisia vaalituloksia. Esimerkiksi Irlannissa tuli suurimmaksi puolueeksi vastuullisia talouspäätöksiä tehnyt [keskustaoikeistolainen] puolue Fine Gael. Ja Portugalissa päähallituspuolue, joka oli tehnyt ikäviä talouspäätöksiä tuli suurimmaksi.”


Nykyajassa on
Kataisen mukaan jotain joka saa kansalaiset kyseenalaistamaan vanhat totuudet ja auktoriteetit.

”Palkansaajajärjestöjen jäsenmäärä vähenee. Kirkko on samassa tilanteessa. Kaikki koulutetutkaan vanhemmat ei rokota lapsiaan.”

Europarlamentaarikko Liisa Jaakosaari (sd.) muistuttaa, että saksalainen oikeistopopulistinen puolue AfD lähti liikkeelle talouskriisiin tukipakettien arvostelusta.

”Se oli älykästä kritiikkiä, mutta ei uponnut kansalaisiin. Puolue kasvoi, kun se alkoi puhua maahanmuutosta.”

talouskuri  talouskriisi  euroopan unioni  euroopan parlamentti  jyrki katainen  liisa jaakonsaari 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.