Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Becker1999 / Flickr (CC-BY)

Mielenosoitus
Viileämmän ilmaston puolella. Viikonloppuna järjestettyihin Rise for Climate -mielenosoituksiin otti osaa jopa 250 000 ihmistä 95 eri maassa. Kuva Yhdysvalloista, Ohion osavaltiosta.Becker1999 / Flickr (CC-BY)

Viileämmän ilmaston puolella. Viikonloppuna järjestettyihin Rise for Climate -mielenosoituksiin otti osaa jopa 250 000 ihmistä 95 eri maassa. Kuva Yhdysvalloista, Ohion osavaltiosta.

Pariisin sopimus vaakalaudalla – vanhat jakolinjat hiertävät jälleen

10.9.2018 15.55

Lasse Leipola

Kiista ilmastorahoituksesta piinaa Pariisin sopimuksen toimeenpanoa koskevia neuvotteluita. Kehitysmaat haluavat teollisuusmailta selkeitä lupauksia rahoituksesta ennen kuin ne sitoutuvat konkreettisiin toimiin.

Neuvottelut Pariisin sopimusta tarkentavista säännöistä on määrä päättää tänä vuonna. Säännöt määrittävät sen, kuinka vahvasti sopimus ohjaa maita vähäpäästöisyyteen.

Eilen sunnuntaina Thaimaan Bangkokissa käydyissä neuvotteluissa yritettiin päästä sopuun neuvottelutekstistä, joka tarjoaa selkeät vaihtoehdot poliittisille päättäjille.

Tavoitetta ei saavutettu. Kehitystä kuvattiin epätasaiseksi.

”Monissa asioissa on päästy eteenpäin, mutta yhtäkään asiaa ei ole täysin ratkaistu”, ilmastoneuvottelujen puheenjohtaja Patricia Espinosa sanoi tiedotustilaisuudessa.


Samaa mieltä neuvotteluiden edistymisestä on myös Suomen pääneuvottelija Outi Honkatukia, joka kommentoi neuvotteluja Vihreälle Langalle:

”Heikosti menneen toukokuun Bonnin kokouksen jälkeen säännöstötyö saatiin nyt kuitenkin Bangkokissa takaisin raiteilleen.”

Häneen mukaansa hankalin asia Bangkokissa olivat päästövähennystavoitteisiin liittyvät säännöt, eli se, mitä maiden pitää ilmoittaa omista toimistaan. Teollisuus- ja kehitysmaiden välejä hiertää niin sanottu palomuuri.

Erityisesti vaurastuneet kehitysmaat haluavat pitää kiinni 1990-luvun alkupuolella tehdystä jaottelusta, jonka perusteella perinteisiä teollisuusmaita koskevat tiukemmat säännöt kuin muita maita.

”Tämä ei käy kehittyneille maille, erityisesti Yhdysvalloille, koska Pariisin sopimukseen ei tällaista palomuuria sisälly”, Honkatukia sanoo.


Pariisin sopimuksen säännöistä pitäisi sopia joulukuussa Puolan Katowicessa järjestettävässä kokouksessa.

Christian Aid -järjestön Mohamed Adow sanoi järjestöjen tiedotustilaisuudessa, että epätasaisesta kehityksestä puhumisella on tarkoitus peittää sitä, että teollisuusmaat eivät halua antaa konkreettisia lupauksia rahoituksesta.

”Teollisuusmaat eivät halua puhua rahoituksen muodosta tai aikataulusta vaan jättävät asian kehitysmaiden harteille. Se on uusi mantra, jota teollisuusmaat hokevat kehitysmaille: teidän on hoidettava asia itse.”

Teollisuusmaiden kehitysmaille antamaksi ilmastorahoitukseksi on sovittu vuodesta 2020 lähtien sata miljardia dollaria vuodessa.

Kehitysmaat haluaisivat tarkemman määrittelyn rahoituksen kehityksestä sekä siitä, millainen osa potista tulee suorana tukena valtioilta, ja millainen osa yksityisenä rahoituksena kuten lainoina tai investointeina.

Adow muistuttaa, että kehitysmaat tarvitsevat tukea saavuttaakseen Pariisin sopimuksen tavoitteet.


Espinosa väisti omassa tiedotustilaisuudessaan hänelle esitetyn kysymyksen rahoitusta koskevasta kiistasta vetoamalla siihen, että käsiteltäviä kysymyksiä on kymmeniä ja kaikilla on kaikkiin omia näkemyksiään.

”Tämä kuuluu neuvotteluiden luonteeseen ja lopulta se ratkaisee, miten kaikki saadaan sovitettua yhteen. Panoksena on ihmiskunnan tulevaisuus.”

Teollisuusmaiden tiukka linja rahoituksen suhteen on laitettu erityisesti Yhdysvaltojen piikkiin. Vaikka presidentti Donald Trump ilmoitti viime vuonna, että Yhdysvallat jättää Pariisin sopimuksen, sen neuvottelijat ovat yhä mukana ja haluavat sopimuksen säännöistä sellaiset, että maa voi jossain vaiheessa palata sopimukseen.

Espinosalta kysyttiin myös, onko Trumpin vihamielinen suhtautuminen ilmastoneuvotteluihin vaikuttanut yleiseen ilmapiiriin ja luottamukseen YK:n ilmastoneuvotteluissa.

”Luottamusta on vaikea mitata ja se voi muuttua nopeasti. Pariisin sopimus on kuitenkin ratifioitu poikkeuksellisen monessa maassa verrattuna muihin kansainvälisiin sopimuksiin. Se osoittaa, että meillä on vahva luottamuspohja. Se ei takaa sitä, että neuvottelut olisivat helppoja.”


Neuvottelut jatkuvat Katowicen ilmastokokouksessa joulukuun alkupuolella. Honkatukia uskoo, että Pariisin sopimuksen säännöstö on mahdollista saada tänä vuonna valmiiksi, kunhan näin poliittisesti halutaan.

”Kaikki jäljellä olevat kysymykset ovat luonteeltaan poliittisia. Niitä, joita ratkotaan Katowicen loppumetreillä ministereiden voimin”, Honkatukia arvioi.

Vaikeimpien neuvottelukysymysten ratkaisemiseen toivotaan vetoapua lukuisista virallisen neuvotteluprosessin ulkopuolisista tapaamisista.

Tällä viikolla järjestettävä Global Climate Action Summit kokoaa suuren joukon yrityksiä ja alueellisia toimijoita San Franciscoon. Tapahtumasta odotetaan lukuisia uusia avauksia ja sitoumuksia.

”Tämä toivottavasti inspiroi valtionpäämiehiä nousemaan keskinäisten kiistojensa yläpuolelle ja saavuttamaan Katowicesta sen lopputuloksen, mitä sieltä kipeästi kaivataan”, Union of Concerned Scientists -järjestön Alden Meyer sanoi Bangkokissa.

Ilmastoteema pysyy esillä läpi syksyn. Syyskuun lopulla pidettävän YK:n yleiskokouksen yhteydessä järjestetään New York Climate Week.

Lokakuussa kansainvälinen ilmastopaneeli julkistaa arvionsa siitä, miten ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa puoleentoista asteeseen.

Lokakuussa järjestetään myös Katowicen ilmastokokouksen esikokous sekä vihreän ilmastorahaston kokous, joista toivotaan ratkaisuja neuvotteluiden vaikeimpien solmujen avaamiseen.



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.