Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Populismi nousee, miten käy EU:n?

4.1.2019 10.52

Riikka Suominen

EU-vastainen laitaoikeisto on kasvanut viime vuosina ympäri Eurooppaa. Pessimistisimmät pelkäävät, että nämä liikkeet saavat vaalivoiton kevään EU-vaaleissa.

”Nämä ovat tärkeimmät EU-vaalit sitten vuoden 1979”, sanoi komissaari Frans Timmermans kesällä puhuessaan Euroopan parlamentille.


Moni muukin pitää
toukokuun eurovaaleja kohtalon hetkenä. Laitaoikeisto on edennyt viime vuosina vaaleissa muun muassa Ruotsissa, Italiassa, Itävallassa, Saksassa ja Hollannissa.
Jos laitaoikeiston edustajat saavat vahvan jalansijan EU-parlamentissa ja komissiossa, ilmastokriisin torjunta vaikeutuu huomattavasti.

Vaikka ulkoisiakin ongelmia on, unionin suurin riesa ovat sen omat jäsenet. Puola ja Unkari pyyhkivät kansalaisoikeuksilla takapuoltaan, Tšekki, Romania ja Italia tulevat perässä.

Jos samanhenkiset autoritaariset voimat voittavat eurovaaleissa, ei unioni pysty senkään vertaa puuttumaan demokratian rappioon jäsenmaissa.

Syyskuussa Ruotsin vaalien alla maltillisen kokoomuksen grand old man Carl Bildt varoitti, että EU romahtaa jos äärioikeisto pääsee valtaan ympäri Eurooppaa. Vaaliväittelyssä Bildt varoitti ruotsidemokraattien Jimmie Åkessonia, ettei heitoilla Ruotsin EU-erosta pidä leikkiä, sillä se synnyttää epävakautta.

”Kuvitellaan, että minun puolueeni nousee valtaan Ruotsissa, Marine Le Pen Ranskassa ja samanlainen puolue Hollannissa. Meillä on Italia ja Unkari ja niin edelleen. Sanoisitko silti, että EU-yhteistyö on hyvä asia? Vai onko EU sinulle lähinnä vasemmistoliberaali hanke?” Åkesson kysyi Bildtiltä.

”Se olisi eurooppalaisen yhteistyön loppu”, Bildt vastasi.


Nyt EU:n johtajat yrittävät
vakuuttaa kansalaiset unionin erinomaisuudesta luettelemalla hyviä työllisyys- ja talouslukuja. Mutta pelkkä vahva talous ei ole ennenkään vakuuttanut äänestäjiä. Itävallassa ja Ruotsissa taloustilanteet ovat erinomaiset, silti molemmissa maissa laitaoikeisto eteni vaaleissa.

”Emme huomioineet, mikä sosiaalinen hinta maksettiin pankkien pelastamisesta. Jos demokraattiset liikkeet lähtevät flirttailemaan nationalistisella ja sovinistisella politiikalla, ne antavat lisää tilaa populisteille. Sen täytyy loppua. Pitää palata perusarvoihin, eli solidaarisuuteen ja vaurauden jakamiseen ihmisille”, sanoi Kreikan pääministeri Alexis Tsipras puheessaan europarlamentille syyskuussa.

Europarlamentissa on jo tällä kaudella ollut runsaasti oikeistopopulisteja. Heidän vaikutuksensa on jäänyt pieneksi. Laitaoikeistolla ei ole yhteistä ryhmää vaan se on muodostanut kolme eri puolueryhmää.

”Ainoa asia, joka heitä yhdistää on maahanmuutto. He joutuvat työntämään maton alle erimielisyyksiä, joita on pilvin pimein”, sanoo meppi Petri Sarvamaa (kok.) Vihreälle Langalle.


Euroopan laitaoikeisto vaikuttaa
nyt tiivistävän rivejään.
”Ryhmät yrittävät edetä pienimmän yhteisen nimittäjän periaatteella, joka on maahanmuuton ja eurooppalaisen turvapaikkapolitiikan vastustus”, sanoo Eurooppa-tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta.

Yhteistyötä yrittää avittaa presidentti Donald Trumpin entinen neuvonantaja Steve Bannon. Hän lanseerasi kesällä Movement-nimisen liikkeen, joka haluaisi yhdistää eurooppalaisen laitaoikeiston. Toistaiseksi eurooppalaiset ovat olleet nihkeitä Bannonin avulle.

”Nationalistisille liikkeille ei oikein sovi avun vastaanottaminen amerikkalaiselta”, kirjoittaa brittilehti Guardian.

Sen sijaan Unkarin fasismiin kallellaan oleva pääministeri Viktor Orbán ja Italian laitaoikeistolainen sisäministeri Matteo Salvini ovat luvanneet tehdä yhteistyötä eurovaaleissa.


Joidenkin mielestä laitaoikeisto
on lähinnä kuollutta painoa europarlamentissa. Koska ryhmät eivät tee yhteistyötä muiden kanssa, ne eivät ole saaneet edistettyä asioitaan. Jos laitaoikeistolaisten määrä kasvaa kovin suureksi, yli 250 meppiin, voivat he estää oikeistoa tai vasemmistoa saamasta enemmistön ja saada vaa’ ankieliaseman.

Isompi ongelma on, että oikeistopopulistit voivat vaikuttaa komissaarivalintoihin.

Komissaareja ehdottavat maiden hallitukset ja europarlamentin pitää hyväksyä nimitys. Esimerkiksi vuonna 2004 Italian pääministeri Silvio Berlusconi yritti nimetä kovan luokan katolisen aborttien ja homojen vastustajan komissaariksi. Europarlamentti torppasi nimityksen.

Otsikot, jotka spekuloivat laitaoikeiston vaalivoittoja, ovat suhteetonta mainosta liikkeelle. Tätä mieltä on esimerkiksi laitaoikeistoon erikoistunut tutkija Cas Mudden. Esimerkiksi Saksan osavaltiovaaleissa oikeistopopulistinen AfD ja maahanmuutto saivat paljon huomiota, vaikka vihreät löivät AfD:n esimerkiksi Baijerissa selvästi ja nousivat toiseksi suurimmaksi puolueeksi.


Koko Euroopan suunnalle
on oleellista, miten sosiaalidemokraatit pärjäävät eurovaaleissa. Se vaikuttaa siihen, riittääkö laitaoikeistolle äänestäjiä.

”Sosiaalidemokraatit eivät ole pystyneet vastaamaan ison äänestäjäkunnan, eli entisten teollisuustyöntekijöiden huoliin. Sille pitäisi olla muitakin kanavia, kuin oikeistopopulistien viesti siitä, että kaikki on maahanmuuton tai EU:n syytä. Jos halutaan heikentää oikeistopopulismia, tarvittaisiin sosiaalidemokraattisia visioita”, sanoo sanoo tohtoritutkija Sanna Salo Tukholman yliopistosta.


Ratkaisevatko toukokuun vaalit
Euroopan suunnan?

Eivät yksiselitteisesti. EU:ssa käytetään paljon sellaista valtaa, johon vaalitulos ei vaikuta.

EU:n viime vuosikymmenen merkittävin kysymys on ollut eurokriisi ja sen hoito. Sitä ei ratkaissut europarlamentti tai edes komissio. Päätökset teki jäsenmaiden valtiovarainministereiden muodostama euroryhmä yhdessä Eurooppa-neuvoston ja Euroopan keskuspankin kanssa.

eurovaalit  euroopan unioni  oikeistopopulismi  eurokriisi  laitaoikeisto 




Viite