Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Iiro Törmä

Saara Hyrkkö
Saara Hyrkkö haluaa EU-parlamenttiin enemmän nuorten ääntä. Suomen lukiolaisten liitossa hän on nähnyt, että politiikka kiinnostaa nuoria.Iiro Törmä

Saara Hyrkkö haluaa EU-parlamenttiin enemmän nuorten ääntä. Suomen lukiolaisten liitossa hän on nähnyt, että politiikka kiinnostaa nuoria.

Saara Hyrkkö haluaa europarlamenttiin nuorten ääntä: ”Nuoret elävät nyt tehtävien päätösten kanssa pisimpään”

8.3.2019 12.53

Riikka Suominen

”Haluan tuoda eurovaaleihin oman sukupolveni ääntä”, sanoo vihreiden ehdokas, Suomen lukiolaisten liiton päässihteeri Saara Hyrkkö.

Hän on ehdolla, vaikka päätavoite on tulla huhtikuussa valituksi eduskuntaan.

Jo eurovaalikampanjointi on poliittinen teko, koska vaalit ovat mahdollisuus keskustella Euroopan suunnasta. Hyrköstä aiheesta on tärkeää puhua myös eduskuntavaalikampanjoiden yhteydessä.

”Sukupolvemme ajatteli, että vapaus, tasa-arvo ja liberaali demokratia ovat voittaneet. Aikuisiällä olemme saaneet huomata, että niiden eteen pitääkin tehdä koko ajan töitä”, Hyrkkö sanoo.

Hänen omat vaaliteemansa ovat ilmastonmuutoksen torjunta, ihmisoikeudet ja koulutus ja tutkimus.

"Monille nuorille EU näkyy Erasmus-opiskelijavaihdoissa. Kokemus siitä, että olemme osa yhteistä Eurooppaa, on tärkeä. Sen pitäisi olla mahdollista yhä useammalle."


Nuoret suhtautuvat
rajattomaan Eurooppaan mutkattomasti. Tutkitustikin perusteella suomalaisnuoret ovat Eurooppa- ja EU-myönteisiä.

Silti vain joka kymmenes 18–24-vuotias äänesti viime eurovaaleissa. Kaikista suomalaisista äänioikeuttaan käytti 40 prosenttia.

Hyrkkö toivoo eurovaalikampanjoiden tavoittavan nuoret netissä.

"Jos eurovaalikeskusteluja ei näy somessa, huoleni on, ettei niitä käydä missään. Moni seuraa politiikkaa somen kautta ja pohtii äänestyspäätöksiä siellä.”

Hyrkköä itseään sykähdyttää, kun hän Italiassa tai Belgiassa matkustaessa näkee EU-lippujen liehuvan kansallisten lippujen rinnalla.

”Silloin tuntuu, että on kotona myös täällä.”

Koulutus liittyy myös ilmastonmuutokseen. Sen torjumiseksi edessä on suuri yhteiskunnallinen murros. Energian, liikkumisen ja maatalouden päästövähennykset vähentävät nykyisiä työpaikkoja, toisaalta uusia syntyy. 

"On iso kysymys, miten murros toteutetaan oikeudenmukaisesti. EU voisi ottaa vahvempaa roolin rahoittamalla ihmisten jatkuva kouluttamista, ettei kukaan tipahda tyhjän päälle. EU:n tutkimusrahoitus on oleellista ilmastoratkaisuiden syntymiselle."


Nykyisessä
EU:n päätöksenteossa ja eduskunnassa nuoret ovat silmiinpistävästi aliedustettuja, Hyrkkö harmittelee.

”Politiikka tuntu vieraannuttavalta jos edustajiin ei yhtään pysty samaistumaan”, hän sanoo.

Päätökset ovat parempia, jos niitä on tekemässä moninainen joukko ihmisiä.

”Ei ole iästä kiinni, tekeekö hyviä päätöksiä, mutta nuoret elävät nyt tehtävien päätösten kanssa pisimpään.”

Päivätyössään Suomen lukiolaisten liiton pääsihteerinä Hyrkkö on todistanut, että politiikka kiinnostaa nuoria.

Se näkyy nuorten ilmastolakoissa ja siinä, että nuoret keräsivät 53 000 nimeä kansalaisaloitteeseen, joka vaati maksuttomia oppimateriaaleja lukioon ja ammattikouluihin.  

“He eivät tehneet aloitetta itseään varten, koska se ei ehdi vaikuttaa heidän elämäänsä. He haluavat tehdä maailmasta reilumman. Moni nimiä keränneistä ei ole alaikäisenä edes itse voinut allekirjoittaa aloitetta.”

Nuorten kansalaisaloitteelle kävi kehnosti. Eduskunnan sivistysvaliokunta vetosi muotoseikkaan ja eduskunta hylkäsi aloitteen. Hyrkön mukaan kyse oli vain poliittisen tahdon puutteesta.

eurovaalit  eu-vaalit  saara hyrkkö  maksuton toinen aste  ilmastonmuutos  ilmasto-oikeudenmukaisuus 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.