Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Iiro Törmä

Iiro Törmä

Vihreät löi ilmastokortit pöytään: Turpeesta ja öljylämmityksestä eroon ensi vuosikymmenellä

22.8.2018 14.57

Jenni Leukumaavaara

Vihreät vaatii kaikkia puolueita kertomaan konkreettiset keinonsa ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Vihreiden mukaan tavoitteena on oltava Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti lämpenemisen pysäyttäminen selvästi alle kahteen asteeseen.

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto huomauttaa, että tälläkin viikolla moni puolue on kesäkokouksissaan puhunut ilmastonmuutoksesta, mutta konkretia on jäänyt vähiin.

”Suomi ja Eurooppa ovat nyt tienhaarassa. Joko muutamme tapojamme syödä, liikkua ja asua, tai tuhoamme kaiken sen, minkä päälle nykyinen yhteiskuntamme on rakennettu”, Aalto sanoi vihreiden eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Kouvolassa keskiviikkona. 

Vihreiden mukaan nykyinen hallitus on lisännyt metsähakkuita metsien hiilinielusta välittämättä, jatkanut rahan pumppaamista fossiilisen energian tukiin ja tukenut turpeenpolttoa päästöistä piittaamatta.


Mitä vihreiden ehdotukset tarkoittaisivat?

Jos asut öljylämmitteisessä asunnossa ja ajat polttomoottoriautolla yksin työmatkasi, edessä on lämmitysjärjestelmän ja menopelin vaihto, koska fossiilisista polttoaineista on luovuttava niin asumisessa kuin liikenteessäkin.

Vihreät vaatii eräpäiviä fossiilisille polttoaineille: 2020-luvun aikana luovutaan kivihiilen, polttoturpeen ja polttoöljyn käytöstä, 2030-luvulla sanotaan hyvästit maakaasulle.

Turpeesta luopuminen on ollut hankalaa etenkin pääministeripuolue keskustalle.

Vihreiden mielestä öljylämmitys voidaan lopettaa uusissa rakennuksissa heti, olemassaolevissa julkisissa rakennuksisa vuoteen 2025 mennessä ja yksityisissä rakennuksissa vuoteen 2030 mennessä.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen sanoo, ettei ilmastonmuutoksen torjunta toimi nykyisen hallituksen ristiriitaisilla teoilla satsata biotalouteen ja samalla tukea fossiilisia polttoaineita ja lisätä hakkuita.

Mikkosen ja Aallon mukaan pitää olla uskallusta muuttaa teollisuuden rakenteita. Kansalaisten puolestaan on ymmärrettävä, että elin- ja kulutustottumuksia on muutettava.

”Meidän pitää syödä enemmän kasvisruokaa ja miettiä kulutustottumuksiamme. Vaateteollisuus tuottaa bulkkia ja kodinkoneet hajoavat liian nopeasti. Yksi konkreettinen asia ovat lentotottumukset. Lennämme paljon etenkin lomamatkoille. Lentotottumuksia pitää muuttaa. Vihreät kannattaa lentoveroa”, Mikkonen sanoo.

Mikkonen ei vielä osaa tarkalleen sanoa, millainen lentoverojärjestelmä Suomeen olisi paras.


Suomi on yhä
autoilijoiden luvattu maa, joten vihreiden tavoite yksityisautojen sähköistämisestä tuntuu haastavalta: 2030-luvun puolivälissä 90 prosenttia henkilöautokannasta on sähköautoja.

Vihreiden mielestä biopolttoaineet on ensisijaisesti suunnattava rekkojen, työkoneiden ja lentokoneiden käyttöön. 

Puolue haluaa lisätä sähköautojen houkuttelevuutta luopumalla niiden auto- ja ajoneuvoverosta. Myös latauspaikkojen rakentamista on tuettava, jotta auto ei hyydy tiettömälle taipaleelle.

Sähköpyörien osalta vihreät ottaisi käyttöön Ruotsin mallin, jossa pyörän hankkiva saa 30 prosentin hankintatuen. Valtio siis maksaa kolmanneksen sähköpyörän hinnasta. Myös henkilöautojen romutuspalkkiota voi käyttää sähköpyörän hankintaan.

Kaupunkialueiden joukkoliikenne on saatava asteittain kohti nollapäästöjä. Puhdas joukkoliikenne tarkoittaa sähkö- tai biokaasubusseja ja raitioteitä.

Raideliikennettä on vihreiden mukaan tehostettava ja nopeutettava erityisesti kaupunkikeskusten välillä.


Kouvolassa vihreiden
kojun lähistöllä ilmastonmuutos huolestuttaa ihmisiä. Eläkeläinen Markku Palander sanoo sähköautoihin siirtymisen olevan hyvä asia, kunhan muistetaan, että Suomi on harvaan asuttu maa.

Yksityisautoilija Palander myöntää, että autosta luopuminen olisi ehkä liian hankala paikka.

”Olisi hienoa sanoa, että luopuisi autoilusta ja kaikesta, mutta se ei ole niin helppoa. Kyllä oman arjen muuttaminen on kuitenkin hankalaa.”

Sähköautojen yleistymistä hän pitää mahdollisena, mutta ei ole vielä itse sellaiseen vaihtamassa. Palander kertoo olevansa huolestunut ilmastonmuutoksesta.

”Ei maailmassa taida olla kuin yksi ihminen, Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, joka ei ilmastonmuutoksesta olisi huolissaan. Kyllä merenpinnan nousemiset ja äärisäät mietityttävät”, Palander sanoo.

”Kyllä me se ymmärrämme, että meillä on alueita, joilla autoilu on välttämätöntä. Jos joukkoliikenne toimii, autoilu saakin maksaa. Siellä missä auto on elinehto, on pohdittava biopohjaisia vaihtoehtoja ja liikenteen sähköistämistä”, Touko Aalto sanoo.


Kouvolalainen Vuokko Tolonen
sanoo pelkäävänsä, että myrskyt ja sään ääri-ilmiöt yleistyvät.

”Kyllä minä tiedän, että luontoa raiskataan. Linnuilta ja monilta muiltakin eläimiltä viedään kodit ja elinmahdollisuudet. Onko tämä sitten tulosta ihmisen ahneudesta? Taitaa se olla”, Tolonen pohtii Kouvolan kävelykadun penkillä. 

Tolonen kannattaa vihreiden pyrkimyksiä vähäpäästöiseen liikenteeseen. Hän ei omista autoa, välttää pakkausmuoveja, pitää asuntonsa viileänä ja ”kierrättää perusteellisesti”.

”Silläkin uhalla, että sillä on saanut roskisdyykkarin maineen.”

Vihreiden äänestäminenkin tuntuu mahdolliselta vaihtoehdolta, vaikka tähän mennessä ääni on yhtä kertaa lukuun ottamatta mennyt muualle.

”Mutta kyllä ne vanhat puolueet niin luutuneita ovat, että oikein hyvä kun on näitä uusiakin olemassa.”


Suomessa hallitus
toisensa jälkeen on kertonut tarttuvansa ilmastolle haitallisiin tukiin, mutta tulokset ovat olleet laihoja. Ensi vuonnakin hallitus tukee fossiilisten polttoaineiden käyttöä miljardilla eurolla. Se on kolme kertaa enemmän kuin uusiutuvan energian tuki.

Vihreät vaatii fossiilisten polttoaineiden tukien alasajon aloittamista ensi viikon budjettiriihessä: dieselin, työkoneiden kevyen polttoöljyn ja turpeen verotuet on ajettava alas seuraavien kymmenen vuoden aikana. Energiaverojen palautus ja päästökauppakompensaatio on lakkautettava ensi vuoden aikana.

Kilometrikorvauksia on uusittava niin, että ne yksityisautoilun suosimisen sijaan kannustavat julkiseen liikenteeseen, kimppakyyteihin ja pyöräilyyn.


Tavoitteet eivät ole vihreille uusia. Kesällä hyväksytyssä poliittisessa tavoiteohjelmassa linjataan fossiilisten polttoaineiden korvaamisesta uusiutuvilla sekä vähäpäästöisten uusiutuvien tukemisesta. 

Laajempana tavoitteena vihreillä on Suomen vuoden 2030 päästövähennystavoitteen nostaminen 60 prosenttiin nykyisen 40 prosentin sijaan vuoden 1990 tasosta. Tavoitteena on ennen vuotta 2050 päästä negatiivisiin nettopäästöihin.

Tämä tarkoittaa, että ilmakehästä on sidottava hiilidioksidia enemmän kuin sinne päästetään. Tämä voidaan saavuttaa kasvattamalla metsien ja maaperän hiilinieluja sekä teknologisin ratkaisuin.

Parikymppiset Veijo Tikka, Waltteri Himberg ja Sonja Mässeli sanovat ilmastonmuutoksen olevan niin ahdistava asia, että välillä se pelottaa heti aamulla herätessä. Himberg ja Mässeli kuuluvat vihreisiin, Tikka kokoomukseen.

Tikan mielestä teknologian yhdistäminen ilmastonmuutoksen torjuntaan on tärkeää ja sitä pitää tukea. Tikka pitää hyvänä sitä, että vihreät haastaa ilmastokysymyksissä muut puolueet.

”Vihreät on pakottanut muut puolueet ottamaan kantaa ilmastonmuutokseen. Lisäksi Suomi tarvitsee yhteisen tiekartan siitä, miten ilmastonmuutokseen puututaan”, Tikka sanoo.

Vihreät  ilmastopolitiikka  ilmastonmuutos  verotus  fossiiliset polttoaineet 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.