Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Sammeli Heikkinen

Kirkkaampi tulevaisuus? Vihreät haluaa korjata koulun saamat kolhut. Kuvassa Hertsikan ala-asteen koulu Helsingin Herttoniemessä.Sammeli Heikkinen

Kirkkaampi tulevaisuus? Vihreät haluaa korjata koulun saamat kolhut. Kuvassa Hertsikan ala-asteen koulu Helsingin Herttoniemessä.

Vihreät linjaa koulutusta: Näin koululaisten ja opiskelijoiden arki voisi muuttua

17.11.2018 9.34

Sammeli Heikkinen

Koulutus on vihreän politiikan ydintä. Viikonloppuna puolue päivittää koulutuspoliittisen ohjelmansa. Tavoitteena on nykyistä tasa-arvoisempi ja laadukkaampi koulutus ja entistä yhtenäisempi koulutaival esiopetuksesta korkeakouluun.

Esitys koulutuspoliittiseksi ohjelmaksi listaa satakunta toimenpidettä, joihin pitäisi ryhtyä, jotta tähän päästään. Vihreiden puoluevaltuuskunta käsittelee ehdotusta viikonloppuna ja hyväksyy ohjelman sunnuntaina. Lopullinen ohjelma voi siis poiketa esityksestä.

Vihreiden koulutuspoliittisen työryhmän toinen puheenjohtaja, Riina Lumme painottaa, että ensimmäinen tavoite on koulutuksen rahoituksen korjaaminen tämän hallituksen leikkausten jäljiltä.

”Erityisesti ammatillisilta oppilaitoksilta ja ammattikorkeakouluilta on viety niin paljon, ettei koulutuksen järjestäminen enää onnistu ilman henkilöstövähennyksiä ja niiden myötä laadun heikkenemistä.”

Koulutusohjelmaesityksen muutoksista suurimman osan voisi Lumpeen arvion mukaan tehdä kenties jo seuraavan hallituskauden aikana, mutta oppivelvollisuuden mahdollinen pidentämien yli peruskoulun veisi pidempään.

”Ensiksi pitää toteuttaa aidosti maksuton toinen aste, korjata ammatillisten oppilaitosten resurssit ja tarkastella aloituspaikkojen riittävyyttä valtakunnallisesti.”

Vihreä Lanka poimi esityksestä kymmenen toimenpidettä, jotka muuttaisivat koululaisten ja opiskelijoiden arkea.


1. Esiopetukseen jo viisivuotiaana

Lasten esiopetus alkaisi jo viisivuotiaana. Esiopetus kestäisi kaksi vuotta. Samalla esiopetus liittäisiin nykyistä tiiviimmin koulun kahteen ensimmäiseen luokkaan. Koulun aloittaminen joko alle tai yli 7-vuotiaana olisi nykyistä helpompaa.

”Esikoulu alkaisi 5-vuotiaana, mutta eteenpäin siirryttäisiin iän sijaan taitotason mukaan kussakin oppiaineessa. Joustavan alkuopetuksen ajatus varmistaa sen, että jokainen lapsi oppii tarvitsemansa taidot itselleen sopivimmassa tahdissa”, selittää Lumme.


2. Lisää opetusta ja kerhotunteja


Opetustuntien vähimmäismäärää alakoulussa nostettaisiin. Siitä, kuinka monta oppilasta enintään saisi olla opettajaa kohti, säädettäisiin lailla. Kunnille säädettäisiin velvoite järjestää ykkös- ja kakkosluokkalaisille aamu- ja iltapäivätoimintaa.

”Maltillisella tuntimäärän nostamisella lisättäisiin mahdollisuuksia jaettuihin tunteihin ja parempaan eriyttämiseen. Muutos asettaisi lapset tasa-arvoisempaan asemaan. Jokaisella olisi perhetaustasta riippumatta virikkeellistä tekemistä päivän ajaksi”, Lumme sanoo.

Muillekin alakoululaisille tulisi lisää kerhotoimintaa, mieluiten yhteistyössä urheilu- ja harrastusseurojen kanssa.


3. Sukupuolijaot ja uskonnonopetus historiaan


Sukupuoleen perustuvat ryhmäjaot poistettaisiin kaikista aineista, myös liikunnasta. Uskonnonopetuksen tilalle tulisi kaikille yhteinen katsomusaine.


4. Velvollisuus opintoihin peruskoulun jälkeenkin


Jokaiselle perusopetuksen päättävälle taattaisiin paikka toisen asteen koulutuksessa, valmistavassa koulutuksessa tai lisäopetusta tarjoavalla kymppiluokalla.

Toisaalta niillä peruskoulun päättäneillä nuorilla, joilla ei olisi lukio- tai ammattiopiskelupaikkaa, olisi velvollisuus osallistua perusopetuksen lisäopetukseen, työpajatoimintaan, valmistavaa koulutukseen tai vastaavaan.

”Vihreiden tavoiteohjelma linjaa, että jokaiselle on taattava toisen asteen koulutuspaikka. Koulutuspoliittinen ohjelma määrittelee nyt askeleet kohti oppivelvollisuuden pidentämistä”, Lumme kertoo.


5. Korkeakouluun myös ammattiopinnoista


Korkeakouluun pitäisi voida pyrkiä yhtä hyvin ammatillisin koulutuksen kuin lukion jälkeen.

”Se vaatisi ammatillisen tutkinnon yleissivistävien oppiaineiden ja lukioyhteistyön vahvistamista, kuten ohjelmassamme linjataan. Ammatillisen tutkinnon pohjalta esimerkiksi avoimen yliopiston kurssit, erikseen muotoillut pääsykurssit tai perinteinen pääsykoe olisivat väyliä yliopistoon”, Lumme sanoo.


6. Eroon lukukausimaksuista


Vihreät poistaisi lukukausimaksut kaikilta opiskelijoilta. Aluksi nyt käytössä olevista maksuista pitäisi teettää riippumaton vaikutusarvio.


7. Opiskelua yli korkeakoulurajojen


Opiskelijoiden pitäisi voida liikkua ja opiskella ilman turhaa byrokratiaa korkeakoulujen sisällä ja välillä. Korkeakoulut voisivat tarjota kurssejaan kaikille korkeakouluopiskelijoille.

”Vastaava ajatus on jo käytössä tekniikan alojen Fitech-yhteistyöverkostossa. Siinä yhdessä kumppaniyliopistossa opiskeleva on oikeutettu minkä tahansa korkeakoulun jaettaviksi tarjoamiin opintokokonaisuuksiin osana omaa tutkintoaan”, Lumme kertoo.


8. Opintoraha indeksiin

Opintoraha nostettaisiin vuoden 2015 leikkauksia edeltäneelle tasolle ja se sidottaisiin elinkustannusindeksiin. Maksimiaikaa nostettaisiin 55 kuukauteen ja etenemisvaatimuksia höllennettäisiin.


9. Tieteelle oma ministeri


Hallitukseen tulisi opetusministerin lisäksi tiede- ja innovaatioministeri, joka johtaisi omaa ministeriötään. Lisäksi valtioneuvoston kansliassa tieteellinen neuvonantaja huolehtisi, että eri ministeriöt pysyvät kärryillä viimeisimmästä tutkimuksesta.


10. Lisää kirjastoja


Kirjastoja avattaisiin lisää ja niiden aukioloaikoja pidennettäisiin. Rahaa tähän voitaisiin ohjata kuntien valtionosuuksien kautta.

koulutus  Vihreät 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.