Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Jenni Leukumaavaara

Vihreiden varapuheenjohtaja Veli Liikanen ja kansanedustaja Satu Hassi tervehtivät ilolla sitä, että hiilinieluista ja ilmastopolitiikasta on tullut valtavirran keskustelua. Hallituksen linjauksiin he eivät ole tyytyväisiä.  Jenni Leukumaavaara

Vihreiden varapuheenjohtaja Veli Liikanen ja kansanedustaja Satu Hassi tervehtivät ilolla sitä, että hiilinieluista ja ilmastopolitiikasta on tullut valtavirran keskustelua. Hallituksen linjauksiin he eivät ole tyytyväisiä. 

Vihreät: Metsänomistajille pitäisi maksaa hiilensidonnasta

19.10.2018 14.23

Jenni Leukumaavaara

Metsänomistajien pitäisi saada tuloja hiilensidonnasta, vihreät linjaavat. Kansallinen ilmastopaneeli on ehdottanut kannustimeksi kasvatusmaksua, joka palkitsee metsänomistajia siitä, että he kasvattavat hiilinielua nykyisestä.

Tähän mennessä omistajat ovat saaneet rahaa maaperän myynnistä tai metsähakkuista.

”Tärkeintä on, että hyväksytään ajatus, että metsänomistajan pitää saada tukea ei vain myytävästä puusta vaan palveluksesta muulle ihmiskunnalle siitä, että metsä sitoo hiiltä”, vihreiden kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Satu Hassi sanoo.

Vihreiden mielestä nykyisiä tukia pitäisi laajemminkin suunnata uudelleen niin, että ne huomioisivat ilmastokestävyyden.

Hiilensidonnan taloudellinen tukeminen antaisi metsille aikaa kasvaa nykyistä jämerämmiksi. Vihreät antaisi puiden kasvaa 80-120-vuotiaiksi. Nyt hakkuut tehdään noin 60-vuotiaille metsille.

Metsäteollisuutta on myös käännettävä kestävämpään suuntaan. Pelkän sellun sijaan Suomen tulisi keskittyä kestävään ja pidemmälle jalostettuun toimintaan, kuten puurakentamiseen.

Hassi huomauttaa, että jo nyt esimerkiksi sellupohjaisten tekstiilikuitujen kehittäminen on pitkällä. Sellupohjaiset tekstiilikuidut voisivat korvata puuvillaa.

Vihreät esitteli keinonsa hiilinielujen vahvistamiseksi perjantaina eduskunnassa. 


Vihreät pitää
nykyisen hallituksen metsä- ja ilmastopolitiikkaa riittämättömänä ja ristiriitaisena.

”Hallituksen ajama yli 80 miljoonan kuution vuotuinen hakkuumäärä puolittaisi hiilinielun ja mitätöisi muille toimialoille suunniteltujen päästövähennysten vaikutuksen. Toisin sanoen Suomi ei lähivuosina osallistuisi ilmastonsuojeluun lainkaan”, Hassi sanoo.

Vihreät ei vaadi hakkuiden lopettamista kokonaan. Puolue vastustaa hallituksen suunnitelmia kasvattaa hakkuita. Hakkuumäärät ovat kasvaneet nopeasti ja roimasti viime vuosina.

Esimerkiksi vuoden 2014 taso eli 65 miljoonaa kuutiota kasvattaisi hiilinielua ja turvaisi metsäluonnon monimuotoisuutta. Viime vuonna hakkuumäärä oli 73 miljoonaa kuutiota, ja hallituksen tavoite on 80 miljoonaa kuutiota.  

Vihreät kannattaa kansalaisaloitetta, jossa vaaditaan avohakkuiden lopettamista valtion mailla. Avohakattu aukea toimii päästölähteenä ainakin 20 vuotta. Jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa maaperän hiili ei pääse vapautumaan ilmakehään toisin kuin avohakkuussa ja sen jälkeisessä maaperän käsittelyssä.

Vihreiden varapuheenjohtaja ja puolueen ilmastopoliittista työtä vetävä Veli Liikanen huomauttaa, että jatkuvaan kasvuun suuntautuvalla metsäneuvonnalla voitaisiin vaikuttaa merkittävästi hiilinieluun. Ilmaston kestävyyden vuoksi avohakkuu ei saisi enää olla normi.


Suot ja maatalous ovat metsien lisäksi keskeisessä roolissa hiilensidonnassa ja hiilinielujen kasvattamisessa.

”Metsien osalta meidän pitää tehdä paljon. Soita taas pitää suojella ja maataloutta tutkia ja kehittää”, Liikanen sanoo.

Suot ovat Suomen suurin hiilivarasto. Turpeen päästöt ovat jopa yhtä suuret kuin kivihiilen.

Vihreiden mielestä uusien turvetuotantoalueiden raivaaminen on kiellettävä ja polttoturpeen käytöstä luovuttava vuoteen 2025 mennessä.

Puolue vaatii soidensuojeluohjelman toteuttamista ja soiden ennallistamisten jatkamista. 


”Maataloudessa hiilensidonnasta aletaan vasta päästä jyvälle. Tiedämme, että siellä on paljon, paljon potentiaalia”, Veli Liikanen sanoo.

Ilmastoystävälliseen maatalouteen tarvitaan vihreiden mielestä tutkimusvaroja ja rohkeita kokeiluja. Siitä nykyinen hallitus on samaa mieltä.

Suomessa on viljelykäytön ulkopuolella 150 000 hehtaaria peltoja, jotka voidaan metsittää. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua nämä metsät muodostaisivat 1,4 miljoonan hiilidioksiditonnin suuruisen hiilinielun.

Vihreiden mukaan peltojen raivaus on lopetettava turvemailla, joista vapautuu erityisen paljon hiiltä. Lannanlevitykseen tarkoitettujen peltojen raivauksen asemesta on tuettava biokaasureaktoreihin investoimista. Ylimääräisestä lannasta voidaan valmistaa biokaasua, ja sivutuotteena syntyy lannoitetta viljelypelloille.

Vihreät haluaa kehittää ilmastopositiivisia viljelymenetelmiä, kuten nurmiviljelyä sekä orgaanisten lannoitteiden ja biohiilen käyttöä maataloudessa.

Vihreät  puurakentaminen  puuteollisuus 




Viite