Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Iiro Törmä

Vihreiden varjobudjettia esittelivät Emma Kari, Krista Mikkonen ja Ozan Yanar. Iiro Törmä

Vihreiden varjobudjettia esittelivät Emma Kari, Krista Mikkonen ja Ozan Yanar.

Analyysi

Vihreät vaatii hallitukselta ilmastobudjettia – tutkijalla vielä kovemmat vaatimukset

23.10.2018 15.41

Jenni Leukumaavaara

Vihreät vaatii hallitusta tekemään ensi vuoden budjetista ilmastovetoisen.

”Yksikään budjetti ei voi olla enää mitään muuta kuin ilmastobudjetti”, valtiovarainvaliokunnan varajäsen ja vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Emma Kari sanoo. 

Vihreät julkaisi oman vaihtoehtonsa eli tulevaisuusbudjettinsa tiistaina. Budjetin kärkiteemat ovat ilmastonmuutoksen torjunta ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, maailman paras koulutus sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen. 

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija Marita Laukkanen luki Vihreän Langan pyynnöstä vihreiden tulevaisuusbudjetin ja arvioi sitä ilmastonäkökulmasta. Laukkanen on myös kansallisen ilmastopaneelin jäsen.

Laukkasen yleisarvio vihreiden budjetista on positiivinen. Paikoin vihreät olisi hänen mielestään voinut olla kunnianhimoisempikin.

Laukkasen mielestä isommatkin menolisäykset olisivat perusteltuja esimerkiksi liikenteen päästöjen vähentämiseksi, sillä Suomen kansainväliset sitoumukset vaativat tuntuvia muutoksia.


Tehottomien ja ympäristölle
haitallisten yritystukien karsiminen on vaihtoehtobudjetissa näkyvästi esillä, kuten vihreiden politiikassa jo pidempään. Tällä hallituskaudella yritystukia yritettiin karsia parlamentaarisessa ryhmässä, mutta mahalaskuun päättyneen yrityksen tulos oli nolla euroa.

Vihreät leikkaisi ympäristölle haitallisista tuista ja tehottomista yritystuista kaikkiaan 815 miljoonaa euroa.

Fossiilituista Laukkanenkin löytää karsittavaa.

”En sinällään ole toiveikas, että niihin oltaisiin puuttumassa, mutta siellä on paljon sellaisia, jotka eivät palvele tavoitteitaan ja sikäli ne voisivat olla helposti kohdennettavissa muualle.”

Laukkasen listalla ensimmäisinä olisivat teollisuuden energiaveron palautus, kauppa-alusten miehistön verotuki, työkonepolttoaineiden verotuki, päästökauppakompensaatio ja  kaivosten alennettu sähkövero.


Kuluttajia ympäristöystävällisempään
kuluttamiseen ohjaavia ja valtion kassaa kartuttavia haittaveroja olisivat vihreiden budjetissa muovivero ja Ruotsin mallin mukainen lentovero.

Muovivero kohdistuisi kertakäyttöisiin pakkausmuoveihin. Kahden euron kilohinnalla se toisi 160 miljoonaa euroa lisätuloja.

Puolue vaatii selvitystä eläinpohjaisten tuotteiden kuten liharuuan verottamisesta.


Liikenne on
merkittävässä roolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Vihreät ehdottaa kymmenen miljoonan euron Suomi raiteille -ohjelmaa, jossa kehitettäisiin rataverkostoa, nopeita junayhteyksiä ja suurten kaupunkiseutujen raitiotieverkostoja. 

Vihreät helpottaisi sähköautojen ja sähköpyörien hankintaa ja nopeuttaisi autokannan uudistumista sähköautojen latausverkostoa parantamalla. Vihreät on jo aiemmin esittänyt, että sähköautot vapautettaisiin viideksi vuodeksi auto- ja ajoneuvoverosta. Budjetissa sähköautoille ja -pyörille on varattu yli 40 miljoonaa euroa.

Laukkasen mielestä vihreiden ehdotuksilla saisi liikenteen murrokseen hyvin vauhtia.

”Sähköautojen hankinnan tukeminen ja latausverkoston parantaminen ovat oikeansuuntaisia toimenpiteitä. Siihen nähden, että liikenteen päästöjä pitäisi vähentää jopa puolella vuoteen 2030 mennessä, arvioisin että varmaan tarvittaisiin enemmän panostuksia”, Laukkanen sanoo. 


Vihreät korostaa
uusiutuvan energian lisäämisen tarvetta. Hallitus aloitti tänä vuonna uusiutuvien energiamuotojen tuotantotuen, jota vihreät pitää tärkeänä mutta riittämättömänä. Vihreät esittää siihen viiden miljoonan euron lisäystä.

Maatilojen biokaasuinvestointien vauhdittamiseksi vihreät esittää monivuotista projektia ja 25 miljoonan euron rahoitusta. Biokaasutuotanto voisi Emma Karin mukaan tuoda myös työpaikkoja eri puolille Suomea.

Aurinkopaneelien käytön yleistymiseksi vihreät ehdottaa, että asunto-osakeyhtiöiden paneelihankintoja on tuettava 15 miljoonalla eurolla. Asunto-osakeyhtiöt ovat tällä hetkellä eriarvoisessa asemassa verrattuna omakotitaloihin ja yrityksiin, joiden paneelihankintoja valtio tukee.

Laukkasen mielestä uusiutuvan energian lisäämisessä olisi parempi tukea puhtaan teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa mahdollisimman laajasti sitomatta tukea johonkin tiettyyn teknologiaan.

”Tietyille uusiutuvan energian muodoille suunnatuissa tuissa on vähän käsiohjauksen makua”, Laukkanen sanoo.

Vihreät on kritisoinut hallituksen kovaa intoa biopolttoaineisiin. Myös Laukkanen nostaisi esiin myös muita vaihtoehtoja liikenteen päästöjen vähentämiseksi.


Hiilinieluja vihreät lisäisi hankkimalla uusia luonnonsuojelualueita 20 miljoonalla eurolla ja kasvattamalla METSO-rahoitusta miljoonalla eurolla. Toimet suojelisivat myös luonnon monimuotoisuutta.

Metsähallituksen tuottotavoitteen alentaminen 10 miljoonalla eurolla vähentäisi hakkuita ja siten säästäisi hiilinieluja.

”Massiivisten metsähakkuiden vuoksi Suomi ei käytännössä osallistu ilmastotalkoisiin”, Kari sanoo. 

Kaikkiaan 40 miljoonan euron monimuotoisuuspaketissa on rahoitusta myös esimerkiksi vieraslajien torjuntaan, kalataloushankkeisiin, järjestöjen avustuksiin  ja norpan suojeluun.


Laukkanen toivoisi Suomen ilmastokeskusteluun kansainvälistä ulottuvuutta ja kunnianhimoa, vaikka budjetti sinänsä on vain Suomea koskeva. 

”Samaan aikaan kun tehdään Suomessa toimia, pitäisi vaatia myös kansainvälisen politiikan kunnianhimon nostoa.”

Laukkanen huomauttaa, että Suomen budjetissa ilmastopolitiikan liikkumavara on rajallinen. Budjetilla voidaan ohjata liikenteen, asumisen ja maatalouden päästöjä.

Pääasiallinen sääntelykeino energiantuotannon ja teollisuuden päästöihin on kuitenkin päästökauppa.

”Kaikki viittaa nyt siihen, että päästökauppaa pitäisi edelleen kiristää eli vähentää kaupattavien päästöoikeuksien määrää ja miettiä tarkkaan teollisuuden ilmaisjakoa.”

Laukkasen mielestä pitäisi arvioida, onko teollisuudelle jaettavien ilmaisten päästöoikeuksien mittakaava nykyisellään perusteltu, ja millä tavalla se kannustaa teollisuutta vähentämään päästöjä.

Päästöoikeudetkin nousevat luultavasti keskusteluun marraskuussa, jolloin eduskunta keskustelee oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteista. Vihreät julkaisi budjettinsa ensimmäisenä.

vaihtoehtobudjetti  yritystuet  ilmastopolitiikka  koulutus  köyhyys 


Lisää aiheesta:


Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.

Vihreä Lanka 3/2019

Lue

Vihreä Lanka

3/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri