Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Analyysi

Yli miljardi euroa yksityisautoiluun? Hiilineutraaliksi pyrkivä Helsinki pohtii keskustatunnelia, joka lisäisi autoilua ja päästöjä

13.9.2019 16.00

Sammeli Heikkinen

Reilusti yli miljardi euroa yksityisautoilun lisäämiseen ja helpottamiseen. Tällainen suunnitelma on nyt pöydällä Helsingissä. Kaupungissa, joka on sitoutunut pyrkimään hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä ja lisäämään kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä.

Kyse on jo viime vuosikymmenellä hylätyn keskustatunnelisuunnitelman virvoittamisesta henkiin. Tunnelisuunnittelua vetäneen kaupunginkanslian työryhmän esityksessä kehotetaan kaupunkia selvittämään nelikaistaisen autotunnelin ja sen liittymien rakentamista.

Alustavan arvion mukaan Helsingin ydinkeskustan ali kulkeva päätunneli ja siihen liittyvät yhteydet satamiin ja kaupungin kaduille maksaisivat noin 1,3–1,4 miljardia euroa.

Asian poliittinen käsittely alkaa ensi viikon tiistaina, kun kaupunkiympäristölautakunta ottaa kanslian laatiman ehdotuksen käsittelyynsä.


Alustavan selvityksen perusteella keskustatunnelin rakentaminen lisäisi yksityisautoilua ja kasvattaisi liikenteen päästöjä. Näin siitä huolimatta, että autokannasta viidenneksen oletetaan olevan sähköautoja, kun tunneli on käytössä.

Lisäksi nelikaistaisen keskustatunnelin rakentamisen arvioidaan vähentävän matkustamista Helsingin keskustaan joukkoliikenteellä, pyöräillen tai kävellen.

Kaupungin hyväksymän Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman mukaan liikenteen päästöjä pitäisi kuitenkin pudottaa vuoden 2005 tasosta 70 prosenttia vuoteen 2035. Nykyisen valtuustokauden kaupunkistrategiaan taas on kirjattu, että liikenteen päästöjä vähennetään lisäämällä pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen suosiota.

Eikö keskustatunnelisuunnitelma siis ole näiden linjausten vastainen, kun yksityisautoilun ja päästöjen arvioidaan kasvavan?

”Vielä ei kannata vetää johtopäätöksiä. Arviointi tarkentuu jatkossa, kun selvitään esimerkiksi sitä, missä käyttömaksuja kerätään”, sanoi projektinjohtaja Katariina Baarman perjantaina hankkeen esittelytilaisuudessa.


Keskustatunneli on koplattu Helsingin kävelykeskustan suunnitteluun. Vielä perjantaina kävelykeskusta oli vain tunnelisuunnitelman kylkiäinen.

Kävelykeskustasta oli kyllä hahmoteltu kolme eri vaihtoehtoa, mutta vain yhtä oli tarkasteltu eri tunnelisuunnitelmien kanssa. Perusteluna oli se, että näin autoilutunneleita oli helpompi verrata keskenään.

Ehdotetussa suunnitelmassa miljardin euron keskustatunneli ei siis veisi henkilöautoja pois keskustasta, vaan vähentäisi liikennettä. Itse asiassa tunnelivertailuun valitussa kävelykeskustahahmotelmassa uutta kävelykatua tulisi vain pari pientä pätkää.

Sen sijaaan osa keskustan katuverkkoa muutettaisiin ”kävelypainotteiseksi”. Autoilu olisi edelleen sallittua ja keskustan läpi voisi ajaa autolla myös maanpäällisiä katuja pitkin.


Keskustatunnelin kustannusarvio
on tässä vaiheessa hyvin suuntaa-antava. Jos suunnittelua jatketaan, hinta-arvio tarkentuu. Reilusti yli miljardin euron liikennehanke on kuitenkin poikkeuksellinen.

Esimerkiksi budjettinsa ylittäneen Länsimetron ensimmäisen osuuden kokonaishinta oli samaa luokkaa (nykyarvion mukaan vajaa 1,2 miljardia euroa, josta Helsinki maksaa 15 prosenttia).

Verrata voi myös Helsingin neljään suureen ratikkahankkeeseen, Raidejokeriin, Kruunusiltohin, Pasila-Kalasatama-ratikkaan ja Hernesaaren ratikkaan. Hankkeiden kustannusarvio on yhteensä reilut 800 miljoonaa euroa.


Keskustatunnelin rakentamisen selvittäminen on kirjattu Helsingin valtuustostrategiaan. Siihen on myös kirjattu, että tunneli pitää rahoittaa ”isolta osin tienkäyttömaksuin”.

Nyt laaditussa alustavassa suunnitelmassa tähän ei päästä. Siinä on hahmoteltu tunnelin käyttömaksuksi 10 senttiä per kilometri ja 20 senttiä kilometriltä ruuhka-aikana.

”Näillä tunnelin käyttömaksuilla kerätyillä tuloilla (noin 4-8 miljoonaa euroa vuodessa) ei rahoiteta tunnelin investointia ja ylläpitoa isolta osin. Mikäli tunneleiden käyttömaksuja korotettaisiin, tunneleihin hakeutuisi vähemmän liikennettä, jolloin maksukertymä ei juuri kasva ja voi jopa vähentyä”, kaupunkiympäristölautakunnalle tehdyssä päätösesityksessä todetaan.

Toisin sanoen tässä vaiheessa rahoituksen kerääminen tienkäyttömaksuin on täysin auki.


Liikenteen vähentäminen uusia väyliä rakentamalla on myös yllättävän vaikeaa. Ilmiötä kutsutaan itseään toteuttavaksi kysynnäksi. Kun autoliikenteen sujuvuus paranee, se rohkaisee yhä useampia tarttumaan rattiin ja suuntaamaan teille, mikä tukkii väljentyneet väylät.

Jos osa henkilöautoliikenteestä menisi maan alle, miten varmistetaan, ettei lisääntyvä autoliikenne täytä myös maanpäällisiä katuja? Etenkin, jos käyttömaksu koskisi vain tunnelia.

Tekniikan Maailma
kirjoitti pari vuotta sitten ruuhkien ehkäisemisestä, etenkin Helsingissä. Jutussa haastatellut asiantuntijat eivät uskoneet, että liikenneväyliä lisäämällä voitaisiin parantaa liikenteen sujuvuutta. Ratkaisu oli autojen määrän vähentäminen, mikä on maailmalla onnistunut tienkäyttömaksuilla.


Kun Helsingin keskustatunnelisuunnitelmaa vertaa kaupungin nykyisiin, päästöjen ja yksityisautoilun vähentämistä korostaviin linjauksiin, se vaikuttaa menneen aikakauden tuotteelta.

Sitä se onkin. Tunnelisuunnitelma oli pitkällä kaupungin päätöksenteossa noin kymmenen vuotta sitten. Silloin se kaatui siihen, että demarit vetivät siltä tukensa.

Suunnitelma nostettiin virkatyönä haudasta tänä vuonna, sillä nykyisen valtuustokauden strategiaan oli kirjattu tunnelin rakentamisen selvittäminen.

”Helsingin autopuolueen ideologinen pakkomielle”, kuvasi vihreiden kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja Emma Kari keskustatunnelisuunnitelmaa Facebook-päivityksessään perjantaina.

Keskustatunneli on ollut kokoomuksen haave. Se ajoi keskustatunnelia viime kerralla ja vanha suola näyttää janottavan. Pormestari Jan Vapaavuori (kok.) yltyi perjantaina Twitterissä suorastaan runolliseen tunnelmointiin rekattomasta keskustasta, jonka tunneli mahdollistaa.

Muista valtuustoryhmistä vihreiden lisäksi vasemmistoliitto on ollut tunnelia vastaan. Keväällä demareiden kanta jäi epäselväksi.

Kokoomuksella on 85-henkisessä valtuustossa 25 edustajaa, vihreillä 21, demareilla 12 ja vasemmistolla 10.

Jos tunnelihanke etenee valtuustoon saakka, kokoomus ei saa sen taakse valtuuston enemmistöä ilman demareiden tukea. Helsingin valtuusto on tosin sen verran pirstaleinen, että pientenkin ryhmien asennoituminen tai valtuustoryhmien hajoaminen voi olla ratkaisevaa.

Tiistaina kaupunkiympäristölautakunnan pitäisi päättää keskustatunnelin jatkosuunnittelusta. Jos suunnittelua jatketaan, päätös rakentamisesta on edessä aikaisintaan ensi vuonna.

liikenne  Helsinki  joukkoliikenne  kuntapolitiikka 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.

Vihreä Lanka 3/2019

Lue

Vihreä Lanka

3/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri