Mikael Ahlfors

Kohumedia saa toimittajakonkareilta kyytiä

9.10.2009 8.18

Jukka Vahti

Toimittajilla ei ole konkareiden mukaan koskaan ollut Suomessa yhtä paljon valtaa kuin nyt, mutta vasta lähivuosina nähdään, kuinka hyvin he osaavat mahtiasemaansa käyttää.

Politiikan ja yritysmaailman henkilöityminen, journalismin räväköityminen ja uudenlainen verkkomedia ovat yhdistelmä, jonka seurauksena journalistien suhteellisuudentaju uhkaa hämärtyä.

"On ihan hyvä, että esimerkiksi verkkojournalismissa on reipasta meininkiä ja aggressiivista otetta, mutta samaan aikaan pitäisi olla myös jonkinlaista analyysia ja historiallista näkemystä", sanoo entinen toimittaja Harri Saukkomaa.

Saukkomaa oli 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa uutisoimassa Suomen Kuvalehteen Kansallis-Osake-Pankin yhteyksistä niin sanottuihin Kouri-kauppoihin.

Uutisoinnin seurauksena vaikutusvaltaiselle Kopille kasvot antanut johtaja Jaakko Lassila joutui eroamaan.

Tapausta pidetään presidentti Urho Kekkosen sairaudesta kertoneen, 1981 ilmestyneen kirjan Tamminiemen pesänjakajat kaltaisena käännekohtana suomalaisen journalismin historiassa.

Sen jälkeen politiikan ja talouden isokenkäiset eivät ole olleet toimittajilta turvassa.

Saukkomaan mielestä journalismi on nyt liikkunut entisaikojen hyssytelystä toiseen ääripäähän, jossa huonosti asioista perillä olevat toimittajat jakavat päättäjille pikatuomioita huterilla perusteilla.

Osaltaan tätä kehitystä ruokkivat toimitusten henkilöstöleikkaukset.

"Seurauksena journalismiin tulee virheitä ja yritysten ja yhteiskunnallisten instituutioiden voima mediaa kohtaan kasvaa, kun ne pystyvät tarjoamaan ohuelle journalistiselle koneistolle valmiita näkökulmia", Saukkomaa sanoo.

Samaa mieltä on Kalevan entinen päätoimittaja Risto Uimonen, jonka kirjoittama kirja Median mahti – kuinka journalistit käyttävät valtaa ja erottavat maan mahtavia julkaistaan maanantaina.

"Jos ajatellaan vaalirahakohua, niin yksi asia voi haudata kaikki muut tärkeät asiat alleen. Vuoden 2007 vaalit maksoivat yhteensä korkeintaan 20 miljoonaa euroa, ja silti asia on haudannut alleen esimerkiksi sen, että valtion velka kasvaa vuoteen 2013 mennessä 100 miljardiin euroon. Se ei aiheuta erityisiä väristyksiä", Uimonen sanoo.

Hänen mielestään Lassilan eroon johtanut uutisointi muutti pysyvästi median ja muiden valtiomahtien välisiä suhteita. Siitä lähtien media on pystynyt luomaan ilmapiirin, jossa jonkun on pakko erota.

"Kohujen kohdistuminen ei kuitenkaan ole kovin objektiivista, vaan määräytyy sen mukaan, minkä ajatellaan kiinnostavan yleisöä. Sitä ohjaavat kaupalliset ja tietysti myös moraaliset syyt", Uimonen arvioi.

Harri Saukkomaa pyörittää nykyisin kahta yritystä, televisio-ohjelmia tuottavaa Susamurua ja viestinäkonsultointia yrityksille myyvää Tekiriä. Hän esimerkiksi konsultoi valtionyhtiö Destian hallitusta kesän johtajasotkussa.

Media on hänen mielestään hoitanut vaalirahakohun melko hyvin yksittäisiä ylilyöntejä lukuun ottamatta.
Minkälaista konsultointia entinen toimittaja antaisi sotkussa pahasti kompuroineille poliitikoille?

"Julkisuutta ei voi hallita täysin millään keinolla. Olen verrannut julkisuutta virtaavaan veteen. Kukaan yksittäinen toimija ei voi vaihtaa virran suuntaa, mutta jos ei yhtään ui, on virran vietävissä. Pitää siis osata uida."

Tweet