Ihanan kyynistä politiikkaa

Netflix

26.2.2016 11.40

Kyösti Niemelä

House of Cardsissa politiikka on kyynistä vallantavoittelua tyylikkäissä huoneissa. Se on kaukana arkipolitiikasta. Siksi siitä tykkäävät myös poliitikot.

”Olen suuri sananvapauden kannattaja”, sanoi ex-kongressiedustaja Barney Frank vieraillessaan viime vuonna Conan O'Brienin talk show’ssa.

”Mutta jos tekisin poikkeuksen, niin kieltäisin House of Cardsin näyttämisen.”

Maaliskuun alussa tv-sarja House of Cards (2013–) pyörähtää neljännelle tuotantokaudelle. Kolmen kauden jälkeen päähenkilö, Frank Underwood (Kevin Spacey) on edennyt kongressiedustajasta presidentiksi. Häikäilemätön Underwood jäi viimeksi keskelle tiukkaa esivaalikamppailua.

Sarjasta on tulossa mitä ajankohtaisin, sillä presidenttikisan esivaalit ovat maaliskuun alussa edelleen käynnissä. Amerikkalaiset epäilemättä etsivät yhteyksiä sarjan ja tosielämän välillä.

Siitä Barney Frank ei varmasti pidä. Hänen mukaansa sarja halventaa amerikkalaista poliittista prosessia. House of Cardsin mukaan moraaliton poliitikko kykenee saamaan toistuvasti tahtonsa läpi.

Frankin mukaan moni amerikkalainen ajattelee jo nyt, että turha äänestää, ei niihin kehenkään voi luottaa. House of Cards vahvistaa näitä ennakkoluuloja. Se todistaa amerikkalaisille, ettei systeemi toimi. Sarja kyynistää amerikkalaisia ja pienentää äänestysprosenttia, Frank epäilee.

Hän myös muistuttaa, ettei yksi nerokas poliitiikko, kuten sarjan Underwood, voisi jatkuvasti voittaa muita juonittelussa.

Sarjan kriitikot ovat myös huomauttaneet, että House of Cardsissa ideologia ei juurikaan vaikuta siihen, mitä poliitikot tekevät. Ihmiset tavoittelevat vain valtaa, sisällöstä viis.

Frank Underwood ei perustele tekoja aatteellisesti. Hän ei usko mihinkään. Kuitenkin amerikkalaisessa politiikassa ideologialla vaikuttaa paljon. Tällä hetkellä jopa enemmän kuin pitkään aikaan.

House of Cards ei ole poliittinen sarja vaan ennemminkin politiikan maailmaan sijoittuva saippuasarja. Se ei ole kiinnostunut politiikan sisällöstä sillä tavoin kuin West Wing oli. West Wing olikin Barney Frankin esimerkki hyvästä politiikan maailmaan sijoittuvasta sarjasta. Muun muassa siksi, että siinä ihmiset yrittivät saada hyviä asioita aikaan.

Miksi sitten niin monet poliitikot pitävät House of Cardsista? Barack Obama mitä ilmeisimmin katsoo sitä mielellään. Tiedän suomalaisia poliitikkoja, jotka intoilevat sarjasta.

Yksi syy on se, että House of Cards antaa politiikalle glamouria. Se on komean näköinen sarja, jossa karismaattiset, hyvin valaistut ihmiset kulkevat tyylikkäissä huoneissa.

Juonissakin on hohtoa. Sarjassa politiikkaan kuuluvat monimutkaiset salajuonet, prostituoidut, kiristäminen, lyhyet dramaattiset ke skustelut ja tietenkin murhat. Oikeasti politiikassa on paljon enemmän haaleaa teetä, Powerpoint-sulkeisia, jorisevia virkamiehiä, tietämättömiä toimittajia, loputtomia väärinymmärryksiä ja tietysti kastuneiden esitteiden jakoa hyisillä betoniostareilla.

House of Cardsin tarjoaa vision politiikasta, joka muistuttaa Shakespearen kuningasnäytelmiä eikä tahmeaa suomalaista arkirealismia.

House of Cardsin neljäs kausi Netflixissä maaliskuun alussa.