Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Kirjoittaja on vihreiden europarlamentaarikko.

Kirjoittaja on vihreiden europarlamentaarikko.

Voisiko EU:ssa nousta valtaan toinen Trump?

24.1.2018

Heidi Hautala

Helsingin raitiovaunuissa pyörii mainosten välissä mietelauseita. Yksi niistä herätti minut: Demokratia mahdollistaa harvainvallan.

Presidentti Trumpin ensimmäinen kaoottinen vuosi Yhdysvaltojen presidenttinä on juuri tullut täyteen. Voisiko EU:ssakin roihahteleva vaihtoehtoisen oikeiston kannatus johtaa Euroopan oman Trumpin valintaan? Joutuisimmeko me, jotka olemme puolustaneet unionin toimivaltaa ilmastonmuutoksen ja köyhyyden torjumiseksi, lopulta katsomaan sivusta kun arvomme vedetään lokaan?

 

Unionilla ei ole suoraan valittavaa johtajaa unionilla. Vielä. Demokratiavajeen poistamiseksi on ehdotettu, että komission puheenjohtaja tai presidentiksi kutsuttu Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja valittaisiin suoralla vaalilla. Esittäjien mielessä ei liene vilahtanut Trumpin kaltainen hahmo.

EU:n ministerineuvostot koostuvat jäsenmaiden poliittisista johtajista. Toistaiseksi jäsenmaiden oikeistopopulistiset suuntaukset ovat selvässä vähemmistössä, mutta esimerkiksi Itävallan nuori komeetta Sebastian Kurz on omaksunut laitaoikeiston ajatuksia. Isot kansanpuolueet Saksassa ja Ranskassa murenevat joka suuntaan.

Puolan laki ja oikeus -puolue on ajanut maan oikeusjärjestelmän sellaiseen ahdinkoon, että Euroopan komissio joutui ensimmäistä kertaa nostamaan pöydälle perussopimuksen artiklan seitsemän. Se mahdollistaa sanktiot ja jopa äänioikeuden menetyksen, jos jäsenvaltio viittaa kintaalla oikeusvaltion periaatteille.

Myös Italian ja ehkä koko Euroopan menestynein populisti Silvio Berlusconi on palaamassa politiikkaan maaliskuussa. Berlusconin keskusta-oikeistolaisen koalition on äänisaaliistaan riippuen veikkailtu muodostavan hallituksen joko yksin tai yhdessä oikeistopuolueiden kanssa. Italian tulevan hallituksen uumoillaan ajavan täydellä painolla Venäjän pakotteiden purkamista. Tätä enteilee myös italialaisten meppien äänestyskäyttäytyminen parlamentissa.

 

Trump hyötyi jakolinjoista, sosiaalisen median ihmisiä kupliin jakavasta vaikutuksesta ja valeuutisista. Venäjän presidentti Vladimir Putin, joka tuomitsee ihmisoikeusjärjestöt maaperällään ulkomaisiksi agenteiksi, tukee silmiään räpäyttämättä unionia hajottavia voimia ja luottaa saavansa vastapalveluksia.

Merkittäväksi syntipukiksi taistelussa on otettu unkarilaistaustainen suursijoittaja ja filantrooppi George Soros. Tämän sai juuri kokea kollegani, hollantilainen Judith Sargentini, joka vieraili Unkarissa. Sargentinin tehtävänä on selvittää parlamentille maan oikeusvaltion rapauttamista. ”Hän on Soroksen sätkynukke”, kuului tuomio hallituksen mediassa.

Myös Suomen vaihtoehtomediassa paheksutaan Soroksen kätyreitä - kuten minua, koska teen yhteistyötä Soroksen Open Society Foundationin kanssa kansalaisyhteiskunnan vapauden ja demokratian puolesta useammassakin maassa.

 

Euroopan parlamentissa pohditaan jo, miten varautua vaikuttamisyrityksiin tulevissa EU-vaaleissa. Valeuutisten ja disinformaation torjunnassa median ja internetin vapauden rajoittaminen ei ole kestävä ratkaisu. Vapaa ja monimuotoinen media ovat demokraattisen yhteiskunnan peruspilareita, joita vahvistamalla yhteiskunnan kestokyky disinformaatiota vastaan kasvaa.

Siksi on hienoa, että meillä on nyt pieni mutta terävähampainen yksikkö unionin ulkosuhdehallinnossa, East StratCom. Tammikuussa toimintansa aloitti myös komission korkean tason neuvonantajaryhmä, jonka tehtävänä on pohtia disinformaation torjumista. Suomesta ryhmässä on faktantarkistuspalvelu Faktabaarin perustaja Mikko Salo.

 

Berlusconin valtaannousun yksi keskeisistä taustatekijöistä oli mediaomistuksen keskittyminen yksiin käsiin. Unioni ei ole ponnistellut kylliksi mediaomistuksen läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja sen keskittymisen vähentämiseksi, oli sitten kyse Italiasta tai Moldovasta, jossa sielläkin päätöksenteon naruja kulisseissa vetelevä oligarkki on huomattava mediamoguli.

Populistit ovat löytäneet kansalaisaloitteista otollisen vaikutuskanavan, jota vääristynyt tiedonvälitys tukee. Vain valppaat kansalaiset voivat pelastaa kansalaisaloitteet ja kansanäänestykset: journalistisia standardeja ja kansalaisten medialukutaitoa on vahvistettava.

Päätepysäkki on myös lähtöasema, ilmoitetaan toisessa ratikan mietelauseessa. Avoin demokratia edellyttää jatkuvaa työtä.

Heidi Hautala on vihreiden edustaja europarlamentissa.

euroopan unioni  populismi  Donald Trump  eu-blogi 




Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.

Vihreä Lanka 3/2019

Lue

Vihreä Lanka

3/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri