Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Blogi

Puolueet hakevat vaaliasentoja viimeisillä valtiopäivillä

27.2.2018

Krista Mikkonen

Käyttäjän Krista Mikkonen kuva
Krista Mikkonen on vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

Helmikuun kuudentena avattiin tämän eduskuntakauden viimeiset valtiopäivät.

Ne kestävät poikkeuksellisesti koko ensi vuoden kevään aina eduskuntavaaleihin asti. Puolueiden ja kansanedustajien näkökulmasta tämä tarkoittaa, että vaalit ovat jo aivan kulman takana.


Eduskunnassa loppusuoran häämöttämisen huomaa, sillä tunnelma on kummasti sähköistynyt. Asemoituminen vaaleihin alkoi heti valtiopäivien avajaisista. Asentoja haettiin nimitysvalinnoilla, joita osui valtiopäivien alkuun liuta.

Eniten säpinää herätti eduskunnan uuden puhemiehen valinta, kun sinisten Maria Lohela joutui puolueensa hajottua luopumaan paikastaan eduskunnan toiseksi suurimmaksi puolueeksi nousseen kokoomuksen hyväksi. Spekulaatio kokoomuksen puhemiesehdokkaasta herätti suuria tunteita niin puolueen sisällä kuin sen ulkopuolella.

Suomen 110-vuotisten valtiopäivien historiassa Lohela oli vasta toinen nainen puhemiehenä, vaikka kansanedustajina naisia on ollut jo ensimmäisiltä valtiopäiviltä lähtien. Siksi haastoimme jo joulukuussa eduskuntapuolueiden ja -ryhmien naisjohtajien kanssa kokoomuksen, keskustan ja SDP:n esittämään puhemiehistöön naisia.

Sekä kokoomus että demarit tulivat lopulta tasa-arvon puolelle. Siihen vaikuttivat niin lähestyvät vaalit kuin #metoo-keskustelu. Myös naisten yhteistyöllä yli puoluerajojen oli oma merkityksensä. Lopputuloksesta ja Paula Risikon valinnasta tasavallan ensimmäiseksi naiseksi voi hyvällä syyllä iloita.


Sama vaaliasemien hakeminen näkyi eduskuntaryhmien puheenjohtajavalinnoissa. RKP:n ryhmäkokous valitsi puheenjohtajakseen Thomas Blomqvistin, joka on valmis lähtemään ehdolle tuleviin eduskuntavaaleihin. Myös ministerivalintojen taustalla näkyvät pohdinnat siitä, millä kasvokavalkadilla vaaleihin lähdetään.

Muutenkin puolueet hiovat nyt vaalitaktiikoitaan. Viimeinen vuosi ennen vaaleja käytetään puolueissa niiden teemojen ja arvojen esiin nostamiseen, joilla eduskuntavaalivoittoa aiotaan lähteä hakemaan. Samat pohdinnat ovat taustalla puoluejohtajien lausunnoissa.

Kansanedustajien sanomisia voikin viimeistään tästä lähtien alkaa arvioida vaalitaktisten silmälasien läpi.

Nyt ovat käsillä myös hallituksen viimeiset hetket ajaa läpi sellaisia uudistuksia, jotka ovat joillekin tai kaikille hallituspuolueille erityisen tärkeitä.

Listalla ovat ainakin sote- ja maakuntauudistus, tiedustelulait ja aktiivimalli kakkonen. Lait halutaan voimaan hyvissä ajoin ennen pahimpia vaalitohinoita. Silloin jalkoihin uhkaavat jäädä niin lainvalmistelun laatu kuin kansalaisten oikeudet.


Sanotaan, että kansalaisten poliittinen muisti on lyhyt. Ainakin hallituspuolueet tuntuvat elävän siinä toivossa, että kun uurnille asti päästään, neljän vuoden hallituskaudesta kolme ensimmäistä on painunut jo unholaan.

Toivottavasti näin ei ole, sillä vaalivuosi ei aina kerro koko totuutta.





Viite