Vihreän Langan logoVihreän Langan logo
Blogi

Sopeutumisbisnestä?

26.2.2018

Lasse Leipola

Käyttäjän Lasse Leipola kuva
Lasse Leipola on Vihreän Langan toimittaja.

Kun ilmastonmuutoksesta puhutaan, toiset asiat saavat enemmän huomiota kuin toiset.

Ilmastonmuutoksen hillinnästä, eli päästöistä, puhutaan enemmän kuin sopeutumisesta. Ja kun puhutaan sopeutumisesta, puhutaan lähinnä kalliista infrastruktuurihankkeista tai nousevista vakuutusmaksuista.

Ilmastonmuutoksen hillinnän puolella tapa, jolla rahasta puhutaan, on vähitellen monipuolistunut. Enää päästövähennyksiä ei nähdä pelkkänä kulueränä. Lähes poikkeuksetta mukaan nostetaan esimerkiksi uusiutuvan energian työllistävä tai vaihtotasetta parantava vaikutus.


Samanlainen laajeneminen on tulossa seuraavaksi sopeutumistoimiin. Ilmasto on jo muuttunut ja se tulee lämpenemään vielä vuosikymmeniä, vaikka päästöt saataisiin nopeasti alas. Siksi ilmastonmuutoksen vaikutuksiin – yleistyviin tulviin, kuivakausiin ja helteisiin – on sopeuduttava.

Esimerkiksi Hampurissa on jouduttu varautumaan myrskyvuokseen, eli merenpinnan nousuun matalapaineen aikana. Taustalla painaa muisto vuoden 1962 katastrofi, jonka on arvioitu aiheuttaneen nykyrahassa lähes kahden miljardin euron vahingot.

Nykyisin tulvavaara-alueella asuu 320 000 ja työskentelee 165 000 ihmistä. Uhattujen kiinteistöjen irtaimistojen arvo on jopa kymmenen miljardia euroa. Tulvavallien rakentaminen maksaa satoja miljoonia euroja ja kestää vuosikymmeniä. Vuoden 1962 tulvan ansiosta suurhanke on kuitenkin helppo perustella kansalaisille.

Muualla hankkeiden perusteleminen veronmaksajille on varmasti vaikeampaa, mutta yhtälailla tärkeää.


Näin mittavat hankkeet tarjoavat mahdollisuuksia liike-elämälle, mikä tarkoittaa lopulta myös yhteistä hyvää työpaikkojen ja verotulojen muodossa. Ja suurin voitto realisoituu, kun tulva lopulta iskee ja vahingot jäävät vähäisiksi.

Eivätkä sopeutumisen sivuhyödyt rajoitu pelkkään rahaan. Yksi näkökulma sopeutumiseen on myös se, että esimerkiksi nopeisiin tulviin varautuminen voi tehdä kaupungeista kauniimpia, sillä imeytysalueet ovat usein samalla viheralueita. Tällaisen viheralueen voi nähdä muun muassa Töölönlahden pohjoisrannan tuntumassa.




Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.