Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Blogi

Taistelu lautasesta

9.3.2017

Lasse Leipola

Käyttäjän Lasse Leipola kuva
Lasse Leipola on Vihreän Langan toimittaja, jonka Tiedettä vai politiikkaa -blogissa ruoditaan ilmastotieteen ja politiikan välistä suhdetta.

Ruokakaupoissa käydään sotaa, jossa on panoksena koko planeetan tulevaisuus. Kuten on tunnettua, sodan ensimmäinen uhri on totuus.

Valio julkaisi kuukausi sitten tiedotteen otsikolla "Suomalainen nautakarja ei ilmastonmuutosta kiihdytä". Jokainen joka tietää vähääkään ilmastonmuutoksesta ja biologiasta, ymmärtää, että tuo väite on jotain, mitä kutsutaan nykyään vaihtoehtoiseksi faktaksi.

Naudan ruuansulatus nyt nimittäin vain sattuu toimimaan sillä tavalla, että siinä syntyy metaania – moninkertaisesti hiilidioksidia voimakkaampaa kasvihuonekaasua.

Teoriassa nämä suolistokaasut voitaisiin toki ottaa talteen ja käyttää esimerkiksi energiantuotannossa, mutta todellisessa maailmassa energiaa tuotetaan lähinnä lannasta, jolloin ruuansulatuspäästöt karkaavat ilmakehään.

Eli sori vaan Valio, kyllä se nautakarja nyt vaan kiihdyttää ilmastonmuutosta olipa se sitten suomalaista taikka ei. (Valio korjasi tiedotteensa tämän tekstin julkaisun jälkeen.)


Valion vaihtoehtoisen faktan taustalla on suomalaisten eläinperäisiä elintarvikkeita tuottavien yhtiöiden teettämä "reportaasi", johon kerätty asiantuntijoiden näkemyksiä kotimaisen naudanlihan tuotannon ilmastovaikutuksista.

Julkaisun on tehnyt ”hiljaista journalismia” tuottava Newsbrokers. Sen verkkosivujen mukaan "hiljainen journalismi eroaa perinteisestä journalismista vain siltä osin, että se tuottaa faktaa tilaajalle, ei suoraan julkisuuteen”.

Vaikka toimittajana haluaisin joskus väittää toisin, ei journalismi ole tiedettä. Hyvää ja faktoihin perustuvaa tiedonvälitystä se voi silti olla.

Se on sanottava, että Newsbrokersin julkaisut näyttävät ulkoisesti enemmän tutkimusraporteilta kuin journalismilta, mikä tuntuu hieman harhaanjohtavalta.


Newsbrokersin tuottamassa naudanlihajulkaisussa haastatellut asiantuntijat pysyttelevät faktoissa. Se ei ole yllättävää ottaen huomioon, että he ovat asiantuntijoita – muun muassa Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkijoita.

Valion tiedotteen vaihtoehtoinen fakta on ilmeisesti syntynyt yhtiön omassa tiedotuksessa, sillä julkaisusta ei löydy väitettä, ettei suomalainen nautakarja kiihdyttäisi ilmastonmuutosta.

Samasta julkaisusta oman tiedotteensa tehnyt MTK ei ole Valion tapaan alkanut oikomaan mutkia. Kummassakaan tiedotteessa ei muuten mainita metaania, joka kuitenkin nousee useasti esiin Newsbrokersin haastatteluissa.

Raflaavinta MTK:n tiedotteessa on (suoraan Newsbrokersin julkaisusta otettu) väite, että "suomalaisen naudanlihan hiilijalanjälki on olematon verrattuna naudanlihantuotantoon Amerikassa tai Brasiliassa".

Tämä väite kumpuaa kyllä haastatteluista, mutta on totuusarvoltaan melko tulkinnanvarainen. Itse en ainakaan sanoisi "olematon", kun pelkästään Suomen karjan ruuansulatuksesta aiheutuvat päästöt ovat kaksi megatonnia vuodessa, eli noin neljä prosenttia Suomen päästöistä.

Julkaisussa ei puhuta megatonneista. Ainoa konkreettisempi päästötasojen vertailu on raportin liitteistä löytyvä taulukko, jossa kotimaisen tuotannon päästöille annetaan kaksi punaista palloa ja muulle maailmalle kolme.


Valio antaa tiedotteessaan ymmärtää, ettei kotimainen nauta kiihdyttäisi ilmastonmuutosta lainkaan eli että se olisi päästötöntä.

Tälle virhepäätelmälle voi löytää neljä julkaisusta kumpuavaa perustetta. Ensiksikin suomalainen karjatuotanto ei vahingoita metsien hiilinieluja, sillä sen tai rehutuotannon tieltä ei kaadeta metsää.

Toinen syy on se, että laskennallisesti osa karjatalouden päästöistä sitoutuu nurmeen, jota käytetään rehun raaka-aineena.

Kolmas peruste on se, että 85 prosenttia suomalaisesta naudanlihasta tulee lypsykarjasta. Osa naudan päästöistä voidaan siis jyvittää lihapaketin sijaan maitotölkkiin.

Neljäs peruste päästöjen vähäisyydelle on se, että monella tilalla on metsää, joka sitoo kasvaessaan itseensä hiilidioksidia. Mutta kuten Luonnonvarakeskuksen Juha-Matti Katajajuuri julkaisussa sanoo, sillä ei ole mitään tekemistä lihantuotannon päästöjen kanssa. Samat metsät kun kasvaisivat samalla tavalla vaikka naapurissa kasvatettaisiin eläinten sijasta esikkoja.

Kaikki neljä ovat hyviä perusteita sille, että suomalainen liha on ilmastolle vähemmän vahingollista kuin ulkomainen. Mutta yksikään niistä ei millään tapaa tee lihasta ilmastoystävällistä – päästöttömyydestä nyt puhumattakaan.


Sivumennen sanoen Newsbrokersin julkaisu on siinä mielessä vähän outo, että se on kehystetty ilmastovaikutusten arvioksi, mutta käytännössä monet esiinnostetuista kotimaisen tuotannon eduista liittyvät muihin ympäristötekijöihin kuten luonnon monimuotoisuuteen tai vesistöjen rehevöitymiseen. Tärkeitä asioita sinänsä, mutta tällaisessa käsittelyssä hämärtävät kokonaiskuvaa päästöistä.

Ilmastovaikutuksen eli päästöjen suhteen ei yritetäkään esittää lukuja tai oikeastaan edes minkäänlaisia mittasuhteita vaan todetaan seuraavaa:

"Hiilijalanjälkiä ei pystytä laskemaan riidattomasti. Jokaiselle mielipideväittämälle löytyy tueksi tutkimus, jonka menetelmä
ja aineisto on valittu antamaan haluttu tulos. Tämä on realiteetti, joka sekä toimittajien että yleisön pitäisi muistaa."


Valion harhaanjohtava tiedote on harmillinen, koska se vetää mattoa kiinnostavan julkaisun pääviestiltä: suomalainen nautakarja kiihdyttää ilmastonmuutosta vähemmän kuin ulkomainen ja se on myös muutenkin ympäristön kannalta hieman parempaa.

Mutta ympäristön kannalta julkaisun tärkeintä antia on muistutus siitä, että suuri osa kotimaisesta naudanlihasta tulee maitotilalla palvelleista naudoista. Eli pelkkä lihansyönnin vähentäminen ei vielä planeettaa pelasta vaan myös maidon kulutusta pitää vähentää.

Se, että Valio on nyt lihantuottajien kanssa samassa rintamassa, kertoo siitä, että sekin on tunnistanut kasvipohjaisen ruokavalion vääjäämättömän nousun – ja näyttää kokevan sen uhkaksi.


Uskoin pitkään, että ainoa tapa vähentää merkittävästi lihankulutusta, on lihavero tai muu taloudellinen kannustin.

Nyhtis, Härkis ja muut kiihtyvällä tahdilla hyllyille tuleet vegaaniset einekset ovat kuitenkin osoittaneet, että lihattomalle ruualle alkaa olla riittävästi kysyntää. Siihen vastataan entistä kattavammalla kirjolla tuotteita ja ihannetapauksessa tämä tarjonta alkaa ruokkia uutta kysyntää.

Lihateollisuudessa on jo reagoitu markkinatilanteen muutokseen. Ympäristötietoisille asiakkaille tarjotaan nyt muun muassa jauhelihaa, jota on jatkettu porkkanalla tai joka on pakattu aiempaa ohuempaan muovipakkaukseen. Valio puolestaan brändäsi viime syksynä raejuuston Mifuksi ja alkoi myydä sitä jauhelihan korvikkeena.

Tällaiset näennäisratkaisut uhkaavat kuitenkin aidosti parempia vaihtoehtoja. Maailma ei pelastu, jos kotikokin omatunnon pudistamiseen riittää ohuempi muovipaketti tai lihan korvaaminen maitoproteiinilla.


Ruokakaupassa kannattaakin olla tarkkana, sillä viherpesu on nyt entistäkin ovelampaa. Esimerkiksi Newsbrokersin raportti julistaa:

"Jos suomalaiset kuluttajat haluavat pienentää hiilijalanjälkeään, suomalaisten tulee tuottaa syömänsä naudanliha kotimaassa nykyisellä systeemillä, joka on objektiivisesti kestävä. Ja luopua ostamasta vierasta."

Itselläni tulee mieleen toinenkin – huomattavasti tehokkaampi – keino.

naudanliha  ilmastonmuutos 





Viite