Vihreän Langan logoVihreän Langan logo
Blogi

Hallitus käänsi kelkkansa – luottamus vaihtui kontrolliin

2.2.2018

Riikka Suominen

Käyttäjän Riikka Suominen kuva

Kun Juha Sipilän hallitus aloitti, antoi pääministeri eduskunnassa ilmoituksen hallituksen suunnitelmista. Ilmoituksen toinen lause kuului: ”Yhteiskunnassamme vallitsee luottamus.”

Luottamuksen yhteiskuntaan sopi hyvin kokeilu perustulosta. Se oli yksi hallituksen kärkihankkeistakin.

Vastikkeettoman perustulon tavoitteena oli muuttaa sosiaaliturva vastaamaan paremmin nykyiseen työelämään ja vähentää byrokratiaa. Hallitus arvioi, että perustulo kannustaa työntekoon ja on vielä julkistaloudellekin kestävää. Kokeilu vedettiin hirmuisella kiireellä käyntiin.


Sitten tapahtui jotain.
 Ilman mitään näkyvää syytä kiinnostus perustuloon lopahti kuin seinään. Kysyttäessä selvisi, että perustulokokeilun sovitusta laajennuksesta luovutaan.

Samaan aikaan, kun perustulo lakkasi viime vuoden alussa kiinnostamasta, keskusteluun putkahti osallisuustulo.

Vaikka perustulokokeilu on saanut valtavasti kansainvälistä huomiota, kyllästyi hallitus kokeiluun oudon nopeasti. Tilaisuus täyskäännökseen tarjoutui, kun hallitus sai tukea ajatukselle, että perusturvasta voisikin tehdä entistä vastikkeellisempaa.


Osallisuustulon sisältö on epäselvä
, mutta lähinnä sillä viitataan Helsingin yliopiston tutkimusryhmän suositukseen perusturvan uudistamisesta.

Heikki Hiilamon (vihr) johtama työryhmä ehdotti työttömille mallia, joka vaatii nykyistä työttömyyskorvausta vähemmän byrokratiaa, mutta velvoittaa osallistumaan aktivointitoimiin.

Tutkimusryhmä painotti mallin perustuvan luottamukseen ja valinnanvapauteen ja ehkäisevän syrjäytymistä. Joka tapauksessa työryhmä ojensi hallitukselle hopeatarjottimella uuden kiinnostavan työkalun työttömien kannustamiseen: piiskan.

Kokoomus oli jo edellisessä hallituksessa halunnut, että perusturvaan kytketään aktivointitoimia. Siis velvoite, että sosiaaliturvaa saadakseen on tehtävä esimerkiksi vapaaehtoistöitä.


Puolessatoista vuodessa hallituksen
käsitys kannustavasta perusturvasta on kokenut täyskäännöksen. Vastikkeettomuudesta ei kukaan puhu mitään. Sen sijaan perusturvasta tehdään yhä vastikkeellisempaa.

Nyt osallistavaa sosiaaliturvaa kokeillaan kiireellä, eikä Kela arkaile leikata viimesijaisesta perusturvasta, eli toimeentulotuesta, jos työtön kieltäytyy tarjotusta työstä tai kieltäytyy koulutuksesta.

Vuodenvaihteessa voimaan tuli niin kutsuttu aktiivimalli, joka rankaisee työtöntä, jos tämä ei onnistu löytämään riittävästi töitä tai yrittäjyystuloa tai pääse työvoimatoimiin.

On vaikea nähdä, miten rangaistuksella pelottelu muuttaa sen, että Suomessa on noin 220 000 työtöntä (lähde) ja noin 34 000 avointa työpaikkaa (lähde).


Edistykselliset yritykset
vannovat nykyään itseohjautuvuuden nimeen. Tulosta tehdään, kun työntekijät saavat paljon vapautta. Myös suomalaisen koulun hyvän laadun arvioidaan johtuvan opettajien ja koulujen vapaista käsistä suunnitella toimintansa.

Yhteiskunnassa siis vallitsee luottamus, kuten Sipilä aloittaessaan julisti. Luottamus ei koske työttömiä ja köyhiä. Jos heitä ei jatkuvasti patista, kontrolloi ja uhkaa rahan menetyksellä, he jäävät hallituksen mielestä sohvalle lorvimaan.

Tämä ihmiskäsitys heijastuu varmasti myös siihen perusturvan uudistukseen, jonka valmistelu on nyt aloitettu. Jotain lupailee jo se, että kyseessä on perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuudistus.

On vaikea uskoa, että siinä luotettaisiin ihmisten omaan toimeliaisuuteen. Vain työssäkäyviin on varaa luottaa. Muita on paras aktivoida piiskalla.

perustulo  osallisuustulo  perusturva 




Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.