Vihreän Langan logoVihreän Langan logo
Blogi

Kansainvälinen paimenkoiraseura ja muita vapaakauppavitsejä

26.2.2015

Kati Pietarinen

Käyttäjän Kati Pietarinen kuva
26.2.2015 klo 22.30 Otsikkoon on korjattu epähuomiossa paimenkoiraseuran tilalle tullut susikoirayhdistys.

Vihreän Langan toimitus vieraili alkuviikosta Brysselissä, ja kävin aikaisin tiistai-iltapäivänä kuuntelemassa Suomen pysyvän edustuston järjestämän paneelikeskustelun EU:n ja USA:n välisestä vapaakauppasopimus TTIP:stä kuutisenkymmenen muun siististi puetun, ennakkoon ilmoittautuneen työikäisen ihmisen kanssa. Paneelissa puhuivat kauppakomissaari Cecilia Malmström, ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka, SAK:n Matti Tukiainen, EK:n Kari Hietanen ja MTK:n Juha Marttila sekä Euroopan parlamentin ulkomaankauppavaliokunnan puheenjohtaja, saksalaisdemari Bernd Lange.

Paikalla oli myös itseäni tehokkaampi, nimetön Talouselämän toimittaja, joka ehti jo julkaista tapahtumasta kirjoittamansa melko kattavan kuvauksen, osuvasti otsikoltaan Suomen lobbausisku Brysseliin. Yhdyn jutun kirjoittajan mielikuvaan, ettei TTIP vaikuta kaatuvan ainakaan riitaan investointisuojasta – varsinkaan, kun Euroopan demareiden kattopuolueen johto päätti viime viikonloppuna vaatia investointisuojan muokkaamista, ei sen poistoa vapaakauppasopimuksista.

Yllättävää tilaisuudessa oli tietenkin heti se, että hedelmäpalojen ja voileipien lomassa tarjottiin englanninkielisiä tiedotteita, joiden yläreunaa koristivat työnantajajärjestö EK:n, maataloustuottajajärjestö MTK:n ja ammattiliitto SAK:n värilliset, mutta väärin valitun resoluution vuoksi suttuiset logot. Tiedotteita oli varmuuden vuoksi printattu myös mustavalkoinen pino.

”Suomen työnantajat, palkansaajat ja maataloustuottajat vetoavat tänään päättäjiin Suomessa ja Brysselissä, jotta EU:n ja USA:n välille syntyisi kunnianhimoinen sopimus vapaakauppa- ja investointikumppanuudesta”, teksti julisti suurieleisesti, vaikkei esimerkiksi SAK edusta kuin puolia ammattiliittoihin kuuluvista palkansaajista. Muualla Euroopassa ay-liike vastustaa TTIP-sopimusta ja erityisesti siihen kuuluvaa investointisuojaa, koska se pelkää sopimuksen heikentävän työehtoja ja vievän työpaikkoja Euroopasta.

”Toivottavasti on jotain moderoitavaa, kun kaikki vaikuttavat olevan samaa mieltä”, tilaisuuden avannut Suomen pysyvä edustaja Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve hymyili. Hän kertoi, että aloite tilaisuuden järjestämiseen oli tullut Toivakalta.

Panelistit käyttivät merkittävän paljon aikaa ihmetellessään kansalaisten vastustusta sopimukseen kuuluvaa investointiriitojen ratkaisumekanismia, ISDS:ää kohtaan. Miten niin tekninen, tuntematon aihe herättää niin vahvoja intohimoja?

”Miksi te hullut eurooppalaiset vastustatte ISDS:ää?” moderaattoriksi hommattu Financial Timesin letkeästi puhuva Brysselin toimiston päällikkö, yhdysvaltalainen Peter Spiegel hassutteli.

”Kun googlaa ISDS:n, löytää International Sheep Dog Societyn, kansainvälisen paimenkoiraseuran, eikä sillä ole mitään tekemistä vapaan kaupan kanssa” kauppakomissaari Malmström heitti.

Malmströmin mukaan investointisuojamekanismia on EU:n ja Kanadan välistä CETA-sopimusta varten uudistettu, ja sen kautta aiemmin nostetut ongelmalliset haasteet - kuten ruotsalaisyhtiö Wattenfallin haaste Saksalle, kun se luopui ydinvoimasta - eivät enää olisi mahdollisia. Vihreän Langan CETA-sopimuksen valiokuntahyväksymisen jälkeen marraskuussa haastatteleman kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemen mukaan uudistuksista huolimatta investoijat voivat käyttää systeemiä hyväkseen, ja se voi jäädyttää kansallisen lainsäädännön.

Malmström totesi, että ISDS:n vastustus on symbolista: se kokoaa yhteen globalisaation vastustajia, antiamerikkalaisia sekä pankkeja kohtaan vihamielistä väkeä.

Toivakka piti puolestaan tärkeänä, että ISDS:stä, jota hän toistuvasti nimitti virheellisesti ICDS:ksi, oli tehty komission kysely.

”Odotan mielenkiinnolla sen tuloksia”, hän sanoi, vaikka komission analyysi tuloksista julkaistiin jo tammikuun puolivälissä. Kyselyyn tuli yli 150 000 vastausta, joista ainakin 97 prosentissa esitettiin kielteinen kanta ISDS:ään.

”Toivottavasti tämä keskustelu ISDS:stä lakkaa”, yrityslobbarijärjestö Business Europen edustajaksi esittäytynyt nainen toivoi.

”Olen vakuuttunut, ettei ISDS kaada sopimusta”, demarimeppi Bernd Lange vakuutteli.

Olisin halunnut tietää, mihin yhteinen optimismi TTIP-sopimuksen positiivisista vaikutuksista perustuu, kun aiheesta ei ole tehty yhtäkään kattavaa Suomea koskevaa selvitystä. Kysyin myös siitä, millaisia riskejä sopimukseen liittyy.

Toimittaja Jaana Kivi kirjoittaa blogissaan, että myös komission oman, Centre for Economic Policy Research -laitoksella teettämän selvityksen mukaan TTIP tuo 'työllisyyden rakenneuudistuksen': esimerkiksi Pohjoismaissa metalliteollisuutta ja palvelualoja tullaan korvaamaan muilla teollisuuden aloilla. Tuftsin yliopiston Jeronim Capaldo puolestaan arvioi tutkimuksessaan, että TTIP veisikin Pohjoismaista satojatuhansia työpaikkoja uusien synnyttämisen sijaan. Erot johtuvat erilaisista tavoista mallintaa taloutta ja kauppaa, ja siitä, mikä on toimivin, debatoidaan taloustieteilijöiden kesken.

Peter Spiegel muokkasi kysymykseni kauppakomissaari Malmströmille kivemmaksi. ”Muotoilen tämän uudelleen”, Spiegel sanoi. Hänen kysymyksensä oli, vaikeuttaako sopimuksen myymistä kansalle se, ettei sen taloudellisia vaikutuksia voi kvantifioida tai selvittää etukäteen. (Hassusti Euroopan komissio on silti kvantifioinut tulokset hyvin tarkkaan: sen sivuilla väitetään, että sopimus tuo nelihenkiselle eurooppalaisperheelle 545 euroa vuodessa ).

Malmström myönsi, että se tekee tilanteesta hankalan.

”Joudumme todistamaan, että olemme viattomia”, hyväntuulinen Malmström harmitteli. 

Joulukuussa ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka oli todennut pikkuparlamentissa järjestetyssä kuulemistilaisuudessa, ettei hänelle tule mieleen yhtäkään TTIP-sopimukseen liittyvää riskiä. Nyt Toivakka totesi, että kansalaisten huolia on tärkeä kuulla. Kansalaisten kuulemiseksi järjestetäänkin ulkoministeriössä tilaisuuksia, hän sanoi.

Sopimus on Suomelle hyväksi, koska myös vapaakauppasopimukset Chilen ja Korean kanssa olivat, hän vakuutteli.

”Emme tiedä, mikä TTIP:n vaikutus on. Mutta sen voin sanoa, että Suomi pienenä maana elää viennistä, ja tämä tulee kasvattamaan vientiä.”

Riskejä kommentoi vielä SAK:n Matti Tukiainen, joka totesi, että koska sopimus lisää kilpailua, on riski, että suomalainen yhteiskunta ja tuotteet eivät menestykään kilpailussa. ”Se voi olla katastrofi”, Tukiainen sanoi. ”Tai siis tarkoitan että ei niin hyvä kuin voisi olla”, hän korjasi.




Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.