Vihreän Langan logoVihreän Langan logo
Blogi

Sote-runnonta paljasti parlamentarismin valuviat

25.5.2018

Jenni Leukumaavaara

Käyttäjän Jenni Leukumaavaara kuva

Aloin keväällä tehdä juttua eduskunnan vallankäytöstä. Missä valtaa on, miten sitä käytetään, kuka siihen pääsee käsiksi. Haastatteluissa alkoi purkautua turhautumia ja vastauksia, jotka kielivät vallankäytön kriisistä.

Puhemies Paula Risikko viime viikolla sote-aikatauluista ja valiokuntien ongelmista puhuessaan sanoi, että keskinäisistä hankaluuksista ja jyrähdyksistä huolimatta ”käsikynkkää täältä on aina lähdetty”.

Ei aivan siltä vaikuta.


”Sivustaseuraaja voisi kuvitella, että kyseessä on alakoululaisten pahasti kiusaamisen puolelle lipsahtanut hiekkalaatikkoleikki. Mutta ei, tässä tehdään vuosisadan suurinta poliittista uudistusta, jossa panoksena on ei mikään vähempi kuin suomalaisten henki ja terveys”, vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen kirjoittaa Vihreän Langan blogissaan.

Sote-äänestys on sotien jälkeisen ajan merkittävin, koska se myllää yhteiskunnan rakenteita, ja koska kyse on ihmisten terveydestä, elämästä ja kuolemasta. Valinnanvapauden avaaminen suunnitellusti olisi peruuttamaton päätös.

Äänestyksen tärkeys yhdistettynä lähestyviin vaaleihin ja hallituksen niukaksi käyneeseen enemmistöön – tällä hetkellä hallituspuolueet laskevat sen olevan 102 edustajaa 200:sta – on tulenarka ja räjähdyksille altis.

Tiukka paikka paljastaa parlamentaarisen järjestelmän valuviat.


Suomessa on kuljettu parlamentarismin tiellä 1900-luvun alkupuolelta, mutta Kekkosen kaudella parlamentarismi jousti kuin kuminauha.

Mauno Koiviston presidenttikaudelta eteenpäin presidentin valtaa on kavennettu perustuslakiuudistuksilla. Suomalainen parlamentarismi on vakiintunut, vahvistunut ja löytänyt uomansa.

Parlamentarismin perusajatus on, että lait esittelevän hallituksen on nautittava lait toimeenpanevan parlamentin luottamusta. Parlamentti eli eduskunta pystyy kontrolloimaan hallitusta, jota kansa ei ole valinnut suoraan.

Parlamentaarisiin käytäntöihin kuuluu, että asiat käsitellään oikeudenmukaisesti ja riittävän huolellisesti.

Nyt eduskunnassa on ollut tilanteita, joissa opposition edustajia on pyydetty menemään kahville ja sillä välin soiteltu hallituksen valiokuntien varajäseniä paikalle heidän tilalleen, jotta oma kanta saataisiin juntattua läpi.

Niukan hallitusenemmistön päätös estää sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunto-oikeus julkisen talouden suunnitelmaan oli ennenkokematon eduskunnan historiassa. Syyksi kerrottiin sote-kiire. Oppositioedustajien tiedotustilaisuudessa näkyi aito huoli.

Vihreiden kansanedustaja ja sote-vastaava Outi Alanko-Kahiluoto sanoi, ettei yhdentoista vuoden kansanedustajauransa aikana ole nähnyt yhtä härskiä ja huolestuttavaa toimintaa.

Oireellista on, että tällä viikolla perustuslakivaliokunnasta vuodettiin sotea käsittelevä lausuntoluonnos medialle. Se on poikkeuksellista ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Annika Lapintien (vas) mukaan äärimmäisen vakavaa. Sääntöjä rikotaan nyt tietoisesti.


Valiokuntia on pidetty paikkoina, joissa myös opposition edustajilla on aito vaikuttamismahdollisuus hallituksen esityksiin.

Toisaalta kriisi tuo näkyviin eduskunnan perusongelman: yleensä siellä ei juuri käytetä valtaa. Kärjistäen valiokunnat ovat kumileimasimia hallituksen esityksille, koska hallituksella on niissäkin enemmistö.

Soten yhteydessä sekä hallitus- että oppositiopuolueista on sanottu, että asiantuntijakuulemisista huolimatta suuriin korjauksiin ei kiireen vuoksi ole aikaa eikä mahdollisuuksia.

Hallitus on syyttänyt oppositiota turhasta viivyttelystä. Monen hallituksen kansanedustajan mielestä sote-valiokunnan viivyttely on tahallista ja eduskunnan arvovaltaa loukkaavaa. Oppositio syyttää hallitusta virheisiin johtavasta kiireestä.

Sote-lausuntojen osalta kiireeseen on vedottu myös maa- ja metsätalousvaliokunnassa ja hallintovaliokunnassa.

Näin siitä huolimatta, että tällä viikolla maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous loppui reilusti ennen virallista aikaa, koska käsiteltäviä asioita ei ollut.

Silti maakuntauudistukseen liittyvät lausunnot oli saatava valmiiksi sellaisella kiireellä, että paikalle tulleet asiantuntijat joutuivat kertomaan asiansa kilpaa sekuntikellon kanssa.


Suurimpien puolueiden puheenjohtajien toistuvat vähättelyt sote-kritiikkiä kohtaan ovat nekin omaa luokkaansa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on kuvaillut maakuntavaalien aikataulusta ja lakien keskeneräisyydestä huolestumista ”hölynpölyksi ja hyödyttömäksi”.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) tokaisi huolen soten kustannuksista olevan ”enemmän sellaista akateemista keskustelua”. Ilmeisesti Orpo tarkoitti sen olevan turhaa jaarittelua, sitä kaiken maailman dosenttien ja oppositioedustajien touhuamista.

Hallituksen enemmistö on niin niukka, että uudistusta ajavien kannattaisi muistaa hyvät käytöstavat ja parlamentarismin periaatteet.

Hallituspuolueet käyvät neuvotteluja oppositiopuolueiden edustajien kanssa jatkuvasti. Vihreän Langan saamien tietojen mukaan perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko on lähetetty antamaan tukiopetusta Liike Nyt -ryhmän Hjallis Harkimolle.


Poliitikot voivat
olla oma rotunsa valikoivassa muistissaan ja teflonpinnassaan. Hallitusneuvotteluissa on usein vanhat synnit unohdettu.

Nyt eduskuntatyön perusperiaatteita ja julkilausumattomia mutta hyvin tiedossa olevia keskinäisen kunnioittamisen sääntöjä on rikottu. Se saattaa jättää syvän jäljen tulevaan yhteistyöhön ja eduskunnan toimintatapoihin.

Myös henkisiä jälkiä korjaillaan. Niin oppositio- kuin hallituspuolueissa on katkeamispisteessä olevia kansanedustajia.

Sipilän tavassa runnoa sote-uudistusta läpi on kekkosmaisia piirteitä. Maailma ja eduskunta ympärillä on muuttunut.

Kun sääntöjä on alettu rikkoa, kuinka pitkälle ollaan valmiita menemään?

Jos oikein kitkeräksi menee, vaikutukset näkyvät hallitusneuvotteluissakin. Kenen kanssa suostutaan vielä samaan pöytään? Varmaa on ainakin se, että sotepyykkiä pestään vielä kauan.

Juttua täydennetty 25.5.18 kello 12.45: Lisätty kappale perustuslakivaliokunnan lausuntoluonnoksen vuodosta.

sote  maakuntavaalit  eduskunta  perustuslakivaliokunta  parlamentti 




Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.