Vihreän Langan logoVihreän Langan logo
Blogi

Demokratiaa talouteen

18.10.2016
Antti Jauhiainen ja Joona-Hermanni Mäkinen

Käyttäjän Antti Jauhiainen ja Joona-Hermanni Mäkinen kuva
Antti Jauhiainen ja Joona-Hermanni Mäkinen pohtivat, voisiko talous pyöriä hieman toisella tavalla. He edistävät osallisuustaloutta Parecon Finland -järjestössä.

Talousviisaat puhuvat mielellään vapaudesta. Vapaat markkinat, vapaa kauppa ja yksilönvapaudet vilisevät tekstistä toiseen. Demokratiasta puhutaan taloudessa vähemmän – se on mielletty enemmän politiikaksi.

Konservatiivinen taloustieteilijä Milton Friedman yritti 1980-luvulla liittää markkinatalouden ja demokratian erottamattomasti yhteen.

Aiheesta ollaan vaiettu sittemmin, kun Kiina on osoittanut markkinoiden elävän sulassa sopusoinnussa yksipuoluediktatuurin kanssa. Tämä ei sinänsä ole yllätys, sillä markkinatalous asettuu usein vastakkain demokratian kanssa.

Demokratian & markkinatalouden ristiriita

Friedman tarkoitti demokratialla parlamentarismia ja poliittisia puolueita. Epäselväksi kuitenkin jäi, miksi Friedmanin mielestä demokratia on politiikassa suotavaa, mutta taloudessa ei.

Markkinataloudessa lompakon paksuus määrittää vaikutusvallan, kun demokratiassa jokaisella on yksi ääni. Markkinatalouden “ääni per euro” -periaate on selvässä ristiriidassa demokratian ihanteiden kanssa. Tämä ristiriita on politiikassa ja taloudessa alati läsnä – lobbaaminen ei muuten olisi niin kannattavaa.

Suuri osa työssäkäyvien ihmisten valveillaoloajasta kuluu työpaikalla, joten on syytä tarkastella, miten demokratia toteutuu työelämässä.

Sanalla sanoen työelämä on epädemokraattista. Nyky-yhteiskunnassa jokainen on periaatteessa tasa-arvoinen, kunnes kävelee työpaikan ovista sisään. Tämän jälkeen pelisäännöt menevät uusiksi. Useimmilla työpaikoilla on vahvat hierarkiat – pomot päättävät ja alaiset tottelevat. Karmeimmissa tapauksissa työntekijät eivät saa puhua vapaasti tai edes käydä vessassa ilman esimiehen lupaa.

Työpaikan hierarkiasta on teollistumisen jälkeen kehkeytynyt standardi, mutta onko työelämän oltava käskyttämistä? Jotta työt sujuvat tehokkaasti, joudutaanko demokratia jättämään narikkaan?

Valve – peliyritys ilman pomoja

Työn demokratia on tuottanut tulosta monessa yrityksessä, joten mahdotonta se ei ole. Maailman suurimpiin pelialan yrityksiin lukeutuva Valve on jo kaksi vuosikymmentä tukeutunut työntekijöidensä tasavertaiseen osallistumiseen.

Pomot eivät jakele käskyjä, koska pomoja ei ole. Jokainen työntekijä saa valita omat projektinsa ja osallistua tiimien päätöksentekoon. Työntekijät jakautuvat keskenään sopiviin ryhmiin toteuttamaan isompia projekteja ja ryhmät muovautuvat tilanteesta toiseen.

Miksi yhdysvaltalainen peliyritys on valinnut demokratian? Käyttäytymistieteissä on johdonmukaisesti osoitettu, kuinka vaikutusvallan lisääntyminen parantaa motivaatiota ja tuottavuutta. Osallisuuden parantaminen lisää tunnetta siihen, että omaan työpanokseen ja osaamiseen luotetaan, mikä rohkaisee parempiin suorituksiin.

Hyvät ideat nousevat myös helpommin esiin, kun vahvoille hierarkioille tyypillinen suhmurointi saadaan minimoitua.

Semco – yritys, jossa työntekijät päättävät palkkansa itse

Brasilialainen monialayritys Semco on ollut kansainvälisessä talouslehdistössä esillä radikaalin johtamismallinsa ansiosta. Valtaosa Semcon päätöksistä tehdään demokraattisesti ja avoimesti.

Miten alunperin tavanomaisesti johdettu yritys sitten muutti suuntaansa? Yrityksen johtohenkilöstöä karsittiin kovalla kädellä, työntekijöiden annettiin päättää omista palkoistaan ja työtavoistaan, tiimit saivat valita itse johtajansa ja palkkatiedoista tehtiin julkisia.

Yritys on menestynyt konseptillaan jo vuosikymmeniä. Muutosten alkuperäinen moottori, johtaja Ricardo Semler, on muutosten jälkeen tehty tarpeettomaksi. Yrityksessä pidettiin jopa juhlat sen kunniaksi, että Semlerin viimeisestä päätöksestä johtajana oli kulunut kymmenen vuotta.

Mistä kiikastaa?

Demokratia työpaikalla ei siis suinkaan ole tehokkuuden este, päinvastoin. Monet demokraattiset työpaikat ovat alansa menestyjien joukossa.

Kauppatieteilijät ylistävät vuosi vuoden perään osallistavan päätöksenteon meriittejä. Demokraattisten työpaikkojen tehokkuuden on käytännössä todettu auttavan erityisesti taantuman kaltaisissa vaikeissa talousolosuhteissa.

Jokin ei kuitenkaan täsmää. Miksi ihmeessä demokraattiset työpaikat eivät ole jo työelämän normi?

Seuraavassa tekstissämme tarkastellaan työpaikkademokratian käytännön haasteita.




Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa paperilehti täältä.