Vihreän Langan logoVihreän Langan logo
Blogi

15. marraskuuta

Natalia Baer

Natalia Baer

15.11.2010

Jarkko Tontti

Vuoden 2010 Nobel-kirjailija Mario Vargas Llosan tositapahtumiin perustuva romaani Maailmanlopun sota (1981) kertoo traagisen tarinan 1800-luvun lopun Brasiliasta. Karismaattisen uskonnollisen johtajan Antônio Neuvonantajan ympärille kerääntyy kymmentuhatpäinen uskonnollisten fundamentalistien joukko, joka linnoittautuu Canudos-nimiseen syrjäseudun kolkkaan.

Taustalla vaikuttivat paitsi seudun ihmisten äärimmäinen köyhyys, myös 121 vuotta sitten tapahtunut vallankumous. 15. marraskuuta 1889 Brasilian keisari Pedro II kukistettiin ja Marechal Deodoro da Fonseca julisti maan tasavallaksi. Tosin tämä ’tasavalta’ ei käytännössä ollut juuri sotilasdiktatuuria parempi.

Se oli kuitenkin alku prosessille, joka 2000-luvun alussa näyttää vihdoin johtaneen maan vakaalle, demokraattiselle kehitysuralle. Tämän päivän moniuskontoinen ja monikulttuurinen Brasilia on kohtuullisen hyvin toimiva demokratia, joka on kovaa vauhtia nousemassa suurvaltojen joukkoon.

Se on jo nyt maailman 8. suurin talous ja kehittynyt rivakasti eri mittareilla mitattuna. Brasilia ei ole enää riippuvainen pelkästä raaka-aineiden viennistä, vaan suuri osa sen bruttokansantuotteesta on peräisin pitkälle jalostetuista teollisuustuotteista.

Llosan romaani näyttää miten uskonnollinen ja kaikki muukin fanaattisuus tarvitsee aina Vihollisen, jota vihataan yhdessä mestarin johdolla. Vastaperustettu tasavalta on Antônio Neuvonantajan mielestä antikristus, koska se toteutti siviilivihkimisen ja sekularismin, kirkon erottamisen valtiosta. Valtion edustajat ovat ’koiria’, joille ei armoa tarvitse antaa.

Myös tosimaailmassa Canudosin kapinalliset onnistuivat hämmästyttävällä vimmallaan voittamaan heitä vastaan lähetetyt armeijan yksiköt yksi toisensa jälkeen, kunnes johtajansa kuoltua heidät lopulta kukistettiin massiivisella sotilasoperaatiolla. Konfliktissa arvellaan kuolleen vähintään 15 000 ihmistä.

Oikeustiedettä ja kirjallisuutta opiskellut Mario Vargas Llosa luopui 1970-luvulla nuoruutensa laitavasemmistolaisuudesta ja Fidel Castron ihannoinnista, mikä näkyy myös hänen kirjoissaan. Entisiä tovereita ympäri maailmaa tämä on kiukuttanut, mutta viisastuminen on toki sallittua, jopa suotavaa.

Nykyään Mario Llosa on liberaalin demokratian päättäväinen puolustaja. Hän kritisoi sen kaikkia uhkaajia, uskonnollista fundamentalismia, sosialismin perään haikailevaa vasemmistoa ja kansallismielistä oikeistoa. Näiden kolmen puristuksessa Etelä-Amerikan heiveröiset demokratiataimet ovat tuskailleet koko 1900-luvun, myös Llosan kotimaa Peru.

Ne uhkaavat liberaalia demokratiaa kaikkialla, myös Euroopassa ja vielä tänäkin päivänä.

Kirjoittaja on kirjailija, lakimies ja Llosa-fani.





Viite

Vihreä Lanka 4/2019

Lue

Vihreä Lanka

4/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri