Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Blogi

Auf Wiedersehen, energiakäänne?

28.11.2013

Jukka Vahti

Saksassa saattoi tapahtua eilen keskiviikkona henkinen energiakäänne.

Jos kansainvälisen ilmastopolitiikan kriisi jäi jollekulle Varsovan ilmastokokouksen perusteella epäselväksi, Saksassa eilen solmittu hallitussopimus hieroo samaa viestiä ilmastonmuutoksesta huolissaan olevien ihmisten naamaan: ilmastotalkoot eivät enää ole maailman tärkeimpien poliittisten johtajien tärkeysjärjestyksessä kärkisijoilla.   

Kristillisten ja spd:n hallitussopimuksen sisällöllä voi olla maailmanlaajuisia seurauksia, koska Saksa on pyrkinyt Euroopassa uusiutuviin perustuvan energiavallankumouksen esikuvaksi ja EU taas on pyrkinyt maailman ilmastopolitiikan edelläkävijäksi.

Saksa päätti vuonna 2010 luopua ydinvoimasta ja asetti tavoitteeksi, että maan energiantuotanto perustuu kokonaan uusiutuvaan energiaan vuonna 2050.

Kristillisten ja demarien hallitussopimuksessa tästä tavoitteesta ei varsinaisesti luovuta. Viimeisen ydinmyllyn on edellee tarkoitus sammua vuonna 2022 mutta samalla uusiutuvan energian tuotannon kasvulle asetetaan käytännössä katto sähkön hinnannousun hillitsemisen ja teollisuuden kilpailukyvyn nimissä.

Sopimuksen tavoitteiden mukaan uusiutuvan sähkön osuuden pitäisi Saksassa kasvaa vain 1,7 prosenttia vuodessa.

Eri saksalaislähteet ovat arvioineet tämän hidastavan energiakäännettä merkittävästi. Samalla on epävarmaa, saavuttaako Saksa tällä tahdilla edes EU:n asettamia maakohtaisia uusiutuvan energian tavoitteita.

EU:n ilmastotavoitteiden suhteen sopimuksessa todetaan, että Saksa sitoutuu vähintään 40 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä. Lukuisten asiantuntijoiden, ympäristöjärjestöjen ja esimerkiksi Britannian hallituksen teettämä selvityksen mukaan tarvittavat päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä ovat 50-60 prosentin luokkaa.  

Kristillisten ja spd:n 185-sivuisen sopimuksen sivulla 55 tehdään myös selväksi, että energiauudistus ja ilmastotavoitteet ovat vain osa suurempaa kokonaisuutta, jonka muita osia ovat esimerkiksi energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyky ja reilu taakanjako. Demarien ajamaa kansallista ilmastolakia ei hallitussopimuksesta löydy.

Mahdollisten tulevien hallituskumppanien asennetta kuvaa hyvin se, että energiatehokkuutta luvataan parantaa mutta vielä alkuviikosta sopimusluonnoksessa tätä tarkoitusta varten ollut puolen miljardin euron määräraha on pyyhkiytynyt pois sopimuksen lopullisesta versiosta. 

Monelle energiakäänteen hitaampi tahti kelpaa. Sähkön kallistuminen on ollut Saksassa suuri puheenaihe viime vuosina ja kallis sähkö on ajanut köyhimpiä perheitä ahdinkoon.

Moni on syyttänyt hinnan noususta ydinvoiman alasajoa ja uusiutuvien rakentamista, vaikka yhtä hyvin syytä voisi etsiä myös raskaalle teollisuudelle myönnetyistä merkittävistä energiaveronalennuksista.

Ongelmia on ollut myös uuden sähköverkon rakentamisessa, jonka avulla pohjoisessa tuotettu tuulivoima pystyttäisiin siirtämään Etelä-Saksan teollisuudelle. 

Energiakäänteen jarruttaminen ei kuitenkaan automaattisesti ole oikea ratkaisu ongelmiin. Päin vastoin se saattaa synnyttää uusia tekemällä sijoittamisen Saksan energiajärjestelmän vihertämiseen epävarmaksi alan tuhansille yrityksille.

Muun muassa Die Zeit-lehden kolumnisti Marlies Uken arvioi kolumnissaan, että epäröinnillään uusi hallitus myös menettää aiemmin hehkutetun mahdollisuuden tehdä energiajärjestelmän vihertämisestä seuraava suuri kansallinen projekti saksalaisille.

Näin siitä huolimatta, että energiakäännettä tukee kyselyjen mukaan edelleen 90 prosenttia saksalaisista.

Kirjoittaja on Vihreän Langan toimittaja.

Saksa  uusiutuva energia  energiakäänne 





Viite