Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Blogi

Avoimuuden rajat

25.8.2010

Heidi Hautala

Avoimuusaktivistina seuraan kiinnostuneena verkkovuotaja Julian Assangea ja hänen Wikileaksiaan. Tämä matkalaukkuaan ja serveriään maasta toiseen siirtävä nomadi tutki viime viikonloppuna Ruotsia mahdollisena turvasatamana vihastuneiden hallitusten ”pidätysmääräyksiä” vastaan.

Yhdysvaltain presidentti on jo kehottanut valtioita, joissa hän toimii, puuttumaan Wikileaksin toimintaan. Obama katsoo sen vaarantaneen maansa sotavoimien toiminnan Afganistanissa.

Kuuntelin hämmentyneenä Assangen Ruotsissa antamia haastatteluja. Eikö hän ole yhtään huolissaan siitä, että Taleban on ilmoittanut etsivänsä länsivaltojen kätyrit ja antavansa heille oman käden oikeutta?

Kuin suurfirman epäeettistä toimintaa puolustava toimitusjohtaja Assange ilmoitti, ettei ole ”taloudellisesti mahdollista” tutkia jokaikistä kymmenistätuhansista asiakirjoista täikammalla. Ei ainakaan ilman apua, ja sitä Wikileaks on pyytänyt Pentagonilta.

Pentagonista tämä kuulostaa varmaan siltä, että varas pyytäisi ryöstön kohteelta apua omaisuuden arvon määrittämiseen.

Assangen laajempi filosofinen näkökanta Afganistan-asiakirjojen massajulkaisuun on, että maailman tulee saada tietää totuus Afganistanin sodan 20 000 siviiliuhrista. ”Justice delayed is justice denied”, hän fraseerasi. Yksikään tiedustelija ei ole vielä menettänyt vuodon takia henkeään. ”Hypoteettiset kuolemat” eivät ole mitään sen rinnalla, että joka viikko yli sata siviiliä kuolee tässä sodassa.

Jos vaihtoehtona on, että kaikki tulee julki tai että mitään ei tule julki, hänen valintansa on selvä. Tämä ajattelutapa on saanut muun muassa Reportterit ilman rajoja -järjestön arvostelemaan Assangea vastuuttomuudesta.

Assange harkitsee muuttoa Ruotsiin, jossa on perustuslakiin vahvasti ankkuroitu ilmaisunvapaus. Lähdesuoja on maksimaalinen ja antaa oikeuden julkistaa väärinkäytöksiä vailla rangaistuksen pelkoa. Rajaton sekään ei ole, vaan salassapitolaki määrää, missä pätee vaitiolovelvollisuus. Sen rikkomisesta voidaan tuomita rangaistukseen. Tällainen meddelarfrihet tulisi saada Suomenkin lakiin.

Uskon, että Wikileaks tunnustaa avoimuuden rajat, joista yksityisyyden suoja ja ihmisten turvallisuus ovat tärkeimpiä.

Näin se voi keskittyä haastamaan valtioita, jotka salaavat kansalaisilta omaa toimintaansa vedoten ”valtion turvallisuuteen” tai ”yleiseen turvallisuuteen”. Näistä käsitteistä on tullut mustia aukkoja, joihin valtiot voivat kätkeä päivänvaloa kestämättömät toimensa.

Myös ”kansainvälisiä suhteita” varjellaan kansalaisten katseilta. Siten hallitusten väliset neuvottelut käydään piilossa julkisuudelta.

Wikileaks on saattanut julki asiakirjoja niin sanotuista ACTA-neuvotteluista, joissa kosketellaan muun muassa tekijänoikeusrikkomusten rangaistuksia ja joiden valmisteluista kansalaisten kuuluu saada tietoa.

Saatan vielä itsekin käyttää hyväkseni Wikileaksia, jos muita mahdollisuuksia ei ole.

Kirjoittaja on vihreä europarlamentaarikko. Kirjoitus on julkaistu alunperin 20. elokuuta ilmestyneessä Vihreässä Langassa.





Viite