Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Blogi

EU - munilla menestykseen?

E.V.V.K. -banneri.
EU-vaaliblogi. Blogissa seurataan eurovaaleihin liittyviä ilmiöitä, ihmisiä ja tapahtumia vaalipäivään asti.

EU-vaaliblogi. Blogissa seurataan eurovaaleihin liittyviä ilmiöitä, ihmisiä ja tapahtumia vaalipäivään asti.

1.4.2014

Jukka Vahti

Harmaahko on herrain rivistö Europe Decides-sivuston kuvakoosteessa, johon on koottu mahdollisia ehdokkaita Euroopan tärkeimpiin poliittisiin tehtäviin.

Suomen pääministeri Jyrki Katainen (kok) tosin ei vielä ole harmaa, mutta silti – tai juuri sen vuoksi – hän on kuvakoosteessa esillä silmiinpistävän isosti.

Kooste on spekulatiivinen, eikä kuvien kokoja ehkä kannata ryhtyä mittamaan viivoittimella kilpailijoiden menestysmahdollisuuksia arvioidakseen. Eurooppalaisten päättäjien nykyisestä ja ehkä tulevastakin sukupuolijakaumasta siitä saa joka tapauksessa hyvän käsityksen.

Yläreunen ykkösketju koostuu Kataisesta, konservatiiviryhmä EPP:n kärkiehdokkasta, luxemburgilaisesta Jean-Claud Junckerista ja Ruotsin pääministeristä Patrik Reinfeldtistä. Tällä hetkellä Euroopan komission 38 komissaarista yhdeksän on naisia. Europarlamentaarikoista naisia on 35 prosenttia.

Europarlamentti, osa eurooppalaisista puolueista ja erilaiset järjestöt ovat puhuneet sukupuolten välisen tasa-arvon puolesta Euroopassa. Kevään eurovaalit punnitsevat puheiden painoarvon.

Tämä johtuu siitä, että toukokuun eurovaalien myötä Euroopan politiikassa tapahtuu merkittävä vallan uusjako. Jaossa on lukuisia korkean profiilin tehtäviä, kuten Euroopan parlamentin puhemiehen pesti, komission puheenjohtajuus, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajuus, EU:n ulkoministerin paikka sekä tietysti tukku painavampia ja kevyempiä komissaarin salkkuja.

Naton pääsihteeriksi ehdittiin jo perjantaina valita norjalainen harmaa mies, työväenpuoluetta edustava ex-pääministeri Jens Stoltenberg.

Avoinna olevien tehtävien jaosta käydään eurovaalien jälkeen kesän aikana monimutkainen neuvotteluprosessi, jossa poliittinen kaupankäynti, kansalliset edut, jäsenmaiden painoarvo ja poliittinen taktikointi ovat perinteisesti painaneet enemmän kuin eurovaalien tulos.

Kaupankäynnistä tulee tänäkin vuonna kovaa, mutta Lissabonin sopimuksen ansiosta myös vaalien tuloksella pitäisi olla aiempaa isompi vaikutus tehtävien jakautumiseen. Sopimuksen hengen toteutuminen nähdään kuitenkin käytännössä vasta syksyllä, jolloin uusi komissio on tarkoitus nimittää.

Jokaisella jäsenmaalla on Euroopan komissiossa yksi komissaarin paikka. Suomen komissaarin paikka on perinteisesti kuulunut pääministeripuolueelle, ja pestin kuulumisesta kokoomukselle on tiettävästi tälläkin kertaa sovittu hallitusneuvottelujen yhteydessä suurimpien hallituspuolueiden kokoomuksen ja sdp:n välillä. Nykyinen suomalaiskomissaari Olli Rehn (kesk) valittiin aikoinaan tehtävään samalla periaatteella.

Tällä haavaa todennäköisimmät ehdokkaat suomalaiskomissaariksi ovat kokoomuslaiset ministerit Alexander Stubb ja Katainen, joka on luvannut vastata puhelimeen, jos tarjolla on riittävän merkittäviä tehtäviä. Mikäli pääministeri päätyisi ehdottamaan komissaariksi naista, todennäköinen ehdokas on nykyinen kokoomuslainen kuntaministeri Henna Virkkunen (kok). Myös nykyinen kokoomusmeppi Sirpa Pietikäinen sanoo olevansa käytettävissä tehtävään.

Eurooppanaisten pari kuukautta sitten tekemässä selvityksessä esiin nousevat myös hallituskiireet taakseen jättäneiden vasemmistoliiton Merja Kyllösen ja vihreiden Heidi Hautalan nimet. Heistä ainakin Hautala on sanonut olevansa halukas tehtävään. Perussuomalaisten ehdokas komissaariksi on kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Pirkko Ruohonen-Lerner.

Nykytilanteessa, jossa suomalaispoliitikot sopivat komissaarin paikasta vuosia ennen eurovaaleja, demokratia näyttää aika kaukaiselta ihanteelta. Muissa maissa ei tosin mene asian suhteen sen paremmin: kukin jäsenmaa saa itse päättää, miten komissaarinsa valitsee ja käytäntöjä on monenlaisia.

Suomen käytännön sanelee perustuslaissa pääministerille määritelty toimivalta. Tämä tarkoittaa, että pääministeri voisi halutessaan myös pyrkiä muuttamaan valintatapaa. Vähemmän yllättävästi kulloisellakin pääministerillä on ollut kovin vähän intoa rukata järjestelmää omalta kannaltaan epäedulliseen suuntaan.

Tilanne ei ole toivoton. Jo näissä vaaleissa otetaan pieniä askeleita kohti aiempaa demokraattisempaa EU:ta. Lue Vihreän Langan laatimasta federalistisesta utopiasta – tai EU-skeptikkojen näkökulmasta ehkä dystopiasta – miten komissaarien valinta voi tapahtua parinkymmenen vuoden päästä, jos EU:n poliittinen integraatio edelleen syvenee.

Äänestäjien äänen nykyistä parempi kuuluminen ja painoarvo voisi muuten auttaa kummasti myös EU:n ilmeiseen tasa-arvovajeeseen. Naiset kun ovat äänestäneet EU-vaaleissa lähes yhtä aktiivisesti kuin miehet.

tasa-arvo  eurovaalit  EU 





Viite