Vihreän Langan logoVihreän Langan logo
Blogi

Hippi bloggaa

Jatkokertomus. Hippien perheen elämää seurataan kahden viikon välein.

Jatkokertomus. Hippien perheen elämää seurataan kahden viikon välein.

13.3.2012

Rosa Meriläinen

Vihreä kansanedustaja Kaarina Hippi kärsi pahaa valkoisen paperin kammoa, vaikka ei edes ollut paperin äärellä. Koneellahan hän istui, voimatta edes huhuilla avustajaansa apuun. Stressistä eduskunnassa atooppiseksi muuttunut avustaja vietti taas itkuista päivää taistellen 1990-luvulta peräisin olevan tietokoneensa kanssa, tuloksetta. Kaarinan oli selvittävä yksin.

Takana on ollut mitä mieltä kiihottavimmat ajat, mutta ikävä kyllä asioista, joihin ei kannattanut ottaa julkisesti kantaa. Koko edellinen viikko oli lähinnä kulunut Katja Ketun sieppaustarinan epäuskottavuuksista juoruillen ilman, että Kaarina halusi tikullakaan koskea siihen soppaan.

Kaarina oli kuitenkin sitä mieltä, että tärkeintä on ottaa naisiin kohdistuva väkivalta vakavasti ja arvostella sovinistipoliiseja missä ikinä näitä ilmenikään. Sekään ei helpottanut asian käsittelyä, että Ketun asiassa aktiivinen tiedotuslinja poliisilta Iltalehteen päin oli ollut kokoomuspoliitikko Juha Hakolan käsissä, jolla tunnetusti on parantumaton tarve naulata julkisesti hippejä milloin mistäkin synnistä. Kunhan sai vain oman nimensä silloin tällöin lehteen, vastapalvelukseksi.

Kaarinalla oli paljon ajatuksia myös AKT:n sopasta, mutta siitä kannatti vielä vähemmän sanoa julkisesti yhtään mitään. Hän oli käyttänyt jo kaikki demarikontaktinsa selvittääkseen pitääkö suhdejuoru paikkansa, mutta edes aihetodisteita asian puolesta ei ollut vielä ilmennyt. Kaarina ei kuitenkaan aikonut luovuttaa, sillä juorujen tietäminen on politiikassa mittaamattoman arvokasta pääomaa. Hän oli varttuneena kansalaisena jo oppinut, että häkellyttävän moni poliittinen riita juonsi juurensa siitä, kuka oli antanut kenellekin pakit vuonna 1975.

Kaarinan tietokoneen näyttö vilkutti edelleen siis tyhjää. Kolmasti hän oli jo näpyttänyt siihen sanan Finnair, mutta pyyhkinyt sen pois. Toki hänellä oli täsmällinen käsitys siitä, mitä Heidi Hautalan olisi kannattanut missäkin vaiheessa sanoa. Mutta Kaarina ei voinut olla huomaamatta samalla harvinaislaatuista helpotusta siitä, ettei itse ollut omistajaohjauksesta vastaava ministeri. Sitä Musta Pekka –korttia ei toivoisi kenellekään muulle kuin ilkeällä porvarille, jonka tekemättömyyksiä voisi sitten surutta lyödä. Nyt oli annettava armon käydä oikeudesta.

Surullisesti huokaisten Kaarina Hippi päätti kirjoittaa blogin paperittomien siirtolaisten oikeudesta akuuttiin terveydenhuoltoon. Se saisi takuulla tykkäyksiä Facebookissa, mutta olisi samalla turvallisen sivussa kaikista ajankohtaisista poliittisista keskusteluista. Niinpä siitä kirjoittaminen ei ainakaan voisi olla virhe. Kukaan valtamediassa ei takuulla huomaisi, eikä yhdestäkään lauseesta joutuisi vastuuseen. Joskus on parasta vain käydä ihan omaa keskusteluaan, ihan yksin. Ei ainakaan joudu ikäviin otsikoihin.

Kirjoittaja on entinen vihreä kansanedustaja. Tarina jatkuu kahden viikon kuluttua tiistaina.




Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.