Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Blogi

Hippi paistaa lättyjä

Hippien seikkailut.
Jatkokertomus. Hippien perheen elämää seurataan aina tiistaisin.

Jatkokertomus. Hippien perheen elämää seurataan aina tiistaisin.

7.6.2011

Rosa Meriläinen

Kansanedustaja Kaarina Hippi oli päättänyt nostaa omaa häntäänsä järjestämällä kotonaan kesäjuhlat. Paikalle oli kutsuttu kaikki paikkakunnan silmäätekevät hipit ja kaikki mahdolliset toimittajat, jotka luulivat olevansa Kaarinan kavereita.

Lapsensa Petterin perheineen Kaarina oli komentanut metsään. Vaikka Petteri Hippi valmisteli väitöskirjaa luontosuhteesta, varsinaisiin metsäolosuhteisiin hän päätyi äärimmäisen harvoin. Onneksi he asuivat aivan Kaupin kaupunkimetsän vieressä.

"Ihanaa isä, että tultiin metsään", sanoi viisivuotias Patti leikkipuiston kohdalla, jossa kasvoi kuusi kuusta.

"Ihan vielä ei olla metsässä, tämä on puisto", opasti Petteri lastaan.

"Musta tää on metsä, kun täällä on puita", intti Patti.

"Metsän ja puiston ero on se, että metsässä on niin paljon puita, ettei niitä jaksa laskea", löysi Petteri itsensä linjaamasta.

"En mä jaksa laskea noita", voitti Patti väittelyn.

Kaupin metsässä Hippien perheen tehtävä oli poimia nokkosia, joista voisi tehdä nokkoslättyjä. Kaarina itsekin oli kiireinen juhlavalmistelujen kanssa. Hän oli ostanut puolukkahillon kaupasta ja se piti nyt purkittaa uudelleen kierrätyspurkkeihin, jotta siitä välittyisi kivan omatekoinen fiilis.

Kaarina mielellään antoi itsestään kätevän ja juurevan vaikutelman. Hän näki itsensä ihmisenä, joka iltapuhteina teki kaikenlaista perinteistä itse, mutta ei nyt vain ollut sattunut viimeiseen kolmeenkymmeneen vuoteen niin tekemään. Nuorena kasvissyöjänä hän oli jopa tehnyt sinapinkin ihan itse. Hän jakoi edelleenkin reseptiä auliisti.

Ihmisessä on ihmeellinen voima uskoa olevansa sellainen, kuin haluaisi olla. Erityisesti piirre korostuu poliitikkoihmisessä. Niinpä Kaarina oli kuin elementissään paistaessaan lättyjä Petterin tekemästä lättytaikinasta, johon Petterin perhe oli kerännyt nokkoset.

"Ruuanlaitto on parhaimmillaan yksinkertaista. Siinä sielu lepää kuin kiinalaisella puutarhanhoidossa.", julisti Kaarina asetellessaan lettua Aamulehden kulttuuritoimittajan lautaselle.

"Onko tämä ihan itse kerättyihin nokkosiin tehty?", tiedusteli radiopersoona.

Siihen sai Kaarina vastata mielihyvin: "Kyllä".

Petteri ei ollut paikalla kunniaa keräämässä, sillä hänen tehtävänsä oli tiskata ja tarjoilla kuohuviiniä.

"Onkos se Petteri vielä yliopistolla sitä iänikuista väitöskirjaansa tekemässä", kyseli Kaarinan kansanedustajakollega.

"Siellähän se, eihän siitä poikaparasta ole koskaan mihinkään käytännön hommiin ollut", nauroi Kaarina iloisesti ja pudotti lätyn nurmelle.

"Isä vei meidät tänään metsään. Siellä oli kuusi puuta.", heitti väliin Patti, joka oli kontannut pöydän alta isoäitinsä viereen. Kaarina moiskautti tytön poskelle märän töröpusun.

"Mummu se on oikea lättykuningatar", myhäili Kaarina ojentaessaan Patille lättylautasta juuri silloin, kun Vihreän Langan kuvaaja nappasi heistä kuvan. 

Kirjoittaja on entinen vihreä kansanedustaja. Tarina jatkuu ensi tiistaina.





Viite