Kenen joukoissa?

17.3.2014

Alvar Totinen

Sodassa on tärkeintä valita puolensa. Suomalaistoimittajalta homma tuntuu sujuvan luonnostaan, mutta tässä vielä lyhyt oppimäärä:

* * *

Ukraina on ylivoimaisen enemmistön valinta. Ja miksei, sillä säälipojoja satelee. Taas on ryssä pienen naapurin kimpussa. Joko soi korvissa Suomi-konepistoolin laulu? No eipä ehkä!

Vallankumouksen voitti meidän puoli. Siis ne, jotka lähtivät sadoin tuhansin marssimaan Kiovan kaduille EU:n ja vapaakaupan puolesta.

Venäjän Krimin-miehitys taas vapautti miettimästä, kenelle valta Kiovassa jäi. Nyt Ukrainan asia on meidän! Och samma på ukraina.

Muutamia täkyjä: Muista, että venäläiset joukot potkivat pois Krimin entisen hallituksen ja alueen kansanäänestys on laiton. Unohda, ettei Kiovan vallankumouskaan välttämättä ihan perustuslain mukaan mennyt.

Muista, että Venäjä on maa, jonka johdossa on diktaattori ja jonka koko journalistinen koneisto on valjastettu tukemaan hyökkäystä rauhalliseen naapurimaahan. Etsi venäläismedian höyrypäisimmät tekstit ja käytä niitä todisteena.

Näin ihan kaikki puheet Ukrainan väliaikaisen hallituksen äärioikeistolaisista tai uusnatsien osuudesta vallankumouksessa ovat vain Venäjän propagandaa. Kerro, että se mikä tapahtuu Ukrainassa, voi tapahtua milloin tahansa Suomessa.

Haastattele Sofi Oksasta.

* * *

Venäjän jengissä on ollut hiljaista. Team Russia onkin omia polkujaan kulkevan toimittajan valinta: eliittiä voi vastustaa myös näin!

Avoin fanittaminen on vaikeampaa kuin Ukrainan puolella. Naapurimaan miehittäminen surkealla tekosyyllä on vähän hankala juttu.

Ehkäpä Aleksanteri-instituutista löytyy edelleen joku, jonka mielestä Krimillä ei ole venäläisiä sotilaita. Huppupäisiä, lujasti ja yhtenäisesti aseistettuja asemiehiä nyt vain saattaa ilmaantua venäläisillä sotilasajoneuvoilla jostain tuhatmäärin.

Kenties rauhallisen kylmä juttelu Venäjän huolien ymmärrettävyydestä uppoaa parhaiten normisuomalaiseen, joka on imenyt vahvemmalle kumartelun jo äidinmaidossa.

Muista, että Krim on ollut osa Venäjää ties kuinka kauan, kuten myös se, miten jakautunut Ukraina on. Unohda, ettei venäläisiä rynkkymiehiä halunnut pihalleen tallustelemaan kuin se yksi jokaisessa venäläisessä videopätkässä esiintynyt täti.

Korosta Naton ja EU:n laajentumishaluja ja tökeröä politiikkaa, joilla koko konflikti selittyy. Unohda, että ehkä juuri on sattunut jotain, mikä osoittaa että Venäjää kannattaakin vastustaa.

Ennen kaikkea kerro, ettei Suomessa ole mitään syytä huolestua.

Haastattele Paavo Väyrystä.

* * *

Ukrainan kriisistä kirjoittaminen on hauskaa ja helppoa, kunhan muistaa sulkea vähintään toisen silmän!

Kirjoittaja on alan mies, joka ampuu puskasta, koska se on helppoa. Kirjoitus on julkaistu alun perin Vihreän Langan paperiversiossa 14. maaliskuuta.

Tweet