Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Blogi

Kiinni leivän syrjään

Taisteluparit.
Kilpakumppanit. Blogisarjassa seurataan samoista paikoista taistelevien ehdokkaiden vaalitaistoa.

Kilpakumppanit. Blogisarjassa seurataan samoista paikoista taistelevien ehdokkaiden vaalitaistoa.

31.12.2010

Kaisa Hiltunen

Akateeminen työttömyys ei ratkea vain akateemista koulutusta tarkistelemalla. Siksi käsittelen laajemmin koko suomalaista koulutusjärjestelmää.

Akateeminen ura vai paskaduuni? Millaista koulutusta me suomalaiset arvostamme? Myönnän itsekin ajatelleeni teini-ikäisenä, että ainoa vaihtoehto on lukioon ja sieltä yliopistoon.

Onneksi maailma kasvattaa ja olen oppinut arvostamaan kaikenlaista koulutusta. Harmi vain että monet nuoret ja nuoret aikuiset jättävät monta vaihtoehtoa kokeilematta koska eivät halua ”paskaduuneihin”. On hyvä että paikat ovat siistinä, posti tulee, kaupasta löytyy kaikkea mitä tarvitaan, mutta ehei, itse tähtään parempiin töihin.

On aina ilo tavata kaksikymppisiä asunnonostajia tai talonrakentajia. Mahdollisuus johonkin omaan on täyttä totta monen ammatillisen koulutuksen käyneen osalta. Akateemisen uran valitsijan tie on toisenlainen. Vaikka eihän kaikkien tarvitse asuntovelalliseksi ruvetakkaan.

Työharjoittelu, työssä oppiminen ja työelämään tutustumisen jaksot ovat erittäin hyvä tapa nähdä mitä eri ammattilaiset todellisuudessa tekevät sekä kokeilla voisiko ala sopia itselle. Kuinka moni yliopisto-opiskelija osaa ilmaista yhdellä lauseella missä erilaisissa tehtävissä hän voisi työskennellä valmistumisensa jälkeen? Osa pystyy, osa ei. Akateemisen maailman vapaus vs. kirkas tavoitteellisuus.

Laakkosen Yrjö ja Itä-Suomen yliopisto. Liikemies Yrjö Laakkonen totesi hiljattain, että selvä enemmistö opiskelijoista olisi syytä kouluttaa oikeisiin ammatteihin. Onko siis tarpeen opiskella itsensä asiantuntijaksi sellaiselle tieteenalalle, joka ei voi tarjota leipää jolla elää?  Muuttuvassa, kehittyvässä maailmassa syntyy uusia tieteenaloja esimerkiksi ammattien kehittymisen ja uusien innovaatioiden myötä. Olisi ehkä syytä panostaa näihin.

Yrittäjyyskasvatusta aina imeväisistä isovanhemmille asti. Yrittäjyys on mahdollisuus. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan kysyntää on erityisesti nuorille yrittäjille. Yrittäjyyskasvatus on sisällytetty esimerkiksi peruskouluopintoihin 2000-luvulla ja aivan viime aikoina tavoitteita on asetettu selkeämmin esimerkiksi myös yliopistokoulutuksen osalta. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää yrittäjämäisen toiminnan kehittyvän yhteiskunnan perustaksi.

Erityisesti pieniä, hoiva-alan yrittäjiä tarvitaan pitämään huolta ikäihmisistä, huostaan otetuista lapsista, kehitysvammaisista, päihdekuntoutujista ja niin edelleen.

Myös opinto-ohjaukseen on panostettava jo alakoulusta lähtien aina viimeisiin opiskeluvuosiin asti. Keskeistä on tarjota omaa alaa pohtivalle tietoa realistisesta koulutus- ja työvaihtoehdoista. Ne jotka kokevat valinneensa niin sanotusti väärän alan on tavoitettava pikaisesti, jotta oma, oikeampi ala ei jäisi vain sanomattomaksi haaveeksi. Uusi alku on aina mahdollinen.

Yliopistolaitos on vanha ja arvostettu. Ajattelun kehittäminen ja kehittyminen on tärkeää ihmisenä kasvamisessa. Tarvitaan uutta tietoa ja uusia keksintöjä. Samaan aikaan on kuitenkin tyydytettävä työelämän tarpeet, sillä elämme maassa, jossa koittaa yllättävän pian työvoimapula erityisesti niiden ammattiryhmien osalta, jotka pyörittävät varsin näkymättömästi kaikkien meidän arkea.

Ja työikäisiä ja sellaisiksi kasvavia on yksinkertaisesti liian vähän. Siinä on meillä päätöksentekijöillä edessä perusteellisen raskas savotta.

Kirjoittaja on keskustan ehdokas Pohjois-Savon vaalipiirissä.





Viite