Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Blogi

Norsen, Hanken, Aktia-banken

Jukka Nikulainen

Säästölipas.
DYYKKIJÄ Jukka Nikulainen esittelee joka toinen viikko parhaat löytönsä.Jukka Nikulainen

DYYKKIJÄ Jukka Nikulainen esittelee joka toinen viikko parhaat löytönsä.

12.11.2013

Jukka Nikulainen

Käypää rahaa en ole vielä roskiksista löytänyt, vaikka toki monia rahanarvoisia löytöjä roskiksista nouseekin. Tämänkertainen löytö osuu tosin tavallaan lähelle.

Noukimme kuvan vanhan Nordiska Aktiebankenin säästölippaan lähiroskiksesta. Vaikka kuparista tai messingistä tehty lipas on varmasti jo itsestään painava, lippaamme paino johtuu siitä, että se on täynnä kolikoita. Ikävä kyllä lippaan kolikkoraossa on nerokas kuulamekanismi, joka estää rahoja putoamasta pois. Pohjassa on jokaiselle possusäästäjälle turhauttavan tuttu lukko.

Itse kuulun vielä siihen sukupolveen, jolle pankit propagoivat säästeliäisyyden hyvettä possujen avulla. Tämä sukupolvijako paljastui itselleni pikavippiyhtiön mainoksen kautta. Mainos ehdotti ulkomaanmatkojen ja harrastusten rahoittamista pikavipillä. En ole ennen pitänyt itseäni taloudellisena tiukkapipona, mutta lomamatka lainarahalla tuntuu täysin absurdilta idealta.

Toisaalta, ehkä tämä on vain osa luonnollista kehitystä. Kasinotalouden 1980-luvulla pankit irtisanoutuivat yksipuolisesti yhteiskuntasopimuksesta. Vuosikymmen myöhemmin seuranneesta lamasta syytettiin ahneita kansalaisia, mutta tämä oli korkeintaankin vain puoli- tai kolmasosatotuus.

Pankit itse myönsivät käsittämättömät määrät lainaa mitättömin perustein. Nykyinen finanssi- ja johdannaiskriisi seurasi osittain siitä, kun viimeisetkin siteet todellisuuteen katkaistiin. Rahaa syydettiin sitä pyytäville veikkausten perusteella ja lainaa rahoitettiin lainalla.

Lähipiirissäni ei ole kovin paljon lapsiperheitä, joten en tiedä, jakavatko pankit vielä säästöporsaita. Dyykityn lippaan päällä on tosin hellyttävä teksti "Hemmets sparbössa – Kodin säästökassa". Ehkäpä lippaaseen ei tallettanutkaan säästöjään tunnontarkka lapsi, vaan koko perhe.

Pohjoismaista yhdyspankkia ei ole ollut pitkään aikaan olemassa. Se fuusioitui aluksi Suomen yhdyspankkiin, joka sulautettiin osaksi Meritaa, eli nykyistä Nordeaa. Lippaan avainta on siis ehkä turha kysellä Aleksanterinkadun punagraniittisesta linnasta, jonka paikalla pääkonttori sijaitsi.

Vuosilukua ei lippaassamme ole, joten on vaikea arvioida, kuinka vanhoja kolikoita sisällä on. Suomen pankki tuskin vaihtaisi niitä enää euroiksi, mutta numismaatikkoa ne saattaisivat kiinnostaa.





Viite