Vihreän Langan logoVihreän Langan logo
Blogi

Oi alkuviini!

Natalia Baer

Vihreä viiniblogi.
Viini-intoilija. Lena Björklund kiistelee blogissaan makuasioista.Natalia Baer

Viini-intoilija. Lena Björklund kiistelee blogissaan makuasioista.

19.11.2010

Lena Björklund

Joku neropatti keksi oivan nimen niin sanotuille luonnollisille viineille, joita olen monesti hehkuttanut. Ne ovat nyt alkuviinejä.

Sitähän ne ovat. Ei muodinmukaisia temppuiluviinejä, vaan yleensä luonnonmukaisesti viljellyistä ja käsin poimituista rypäleistä tehty ja käytetty luonnollisilla hiivoilla eikä yleensä suodatettu. Sisältävät hyvin vähän sulfiittia.

Osa alkuviinien valmistajista ei lisää sulfiittia yhtään.

Alkuviinejä ne ovat niinkin, että sellaisia viinejä tehtiin ennen nykyistä viinien massatuotantoa. Pienellä mielikuvituksella ne voi siirtää satojakin vuosia taaksepäin.

Tiedän kyllä, ettei viini viisisataa vuotta sitten ollut herkullista alkuviiniä edes Italiassa. Silti mielessäni oikein kihelmöi, kun vein yhden italialaisen alkuviinin nautittavaksi Dante-seuraan, missä tutkija Paula Hohti alusti aiheesta Oliko työläisillä renessanssia?

Viinigurut usein oudoksuvat alkuviinejä, mutta vähemmän tarkat koordinaatit omaksunut viinin ystävä pitää niistä. Niin kävi Dante-seurassakin. Italianslovenialaisen Franco Terpinin Jakot-viinistä pidettiin kovasti.

Sitä ei saa Alkosta, mutta Alkon tilausvalikoimasta kyllä löytyy monia luonnollisia viinejä. Ne on tuonut maahan Funky Wine Imports ja pidempi informaatio alkuviineista löytyykin tämän maahantuojan sivuilta.

Ihmisen maku ilmeisesti muuttuu ja täsmentyy jatkuvasti. Ainakin minulla suunta on ollut jyrkästi pois pehmeästä ja pyöreästä ja hillomaisesta. Siksi olen vankka alkuviinien kannattaja. Hillomaisuutta niistä ei totisesti löydä.

Mutta tuli niissäkin viini vastaan, jota en saanut juoduksi, Etnan rinteillä kasvaneista rypäleistä valmistettu Rosso del Contadino 2009. Senkin on tuonut maahan Funky. Maahantuoja kertoo, että The Science of wine -kirja toteaa siitä näin: ”taking natural wine to the limit”.

Olin kyllä pettynyt itseeni, kun en ensimmäisellä enkä toisellakaan kerralla pitänyt siitä. Sitten sain tietää, että se on poronkäristyksen kanssa aivan mainio.

Aion yrittää vielä kerran.

Alkuviinisuosikkeihini kuuluvat slovenialaisen Cotarin viinit. Cotar, isä ja poika, valmistavat viiniä lyhyen matkan päässä siitä Duinon linnasta lähellä Triesteä, missä Rainer Maria Rilke aloitti runokokoelmansa Duinon elegiat kirjoittamisen.

Kävin Cotareilla kesäkuussa. Maistoin useita viinejä, jotka oli avattu jo kaksi, kolme viikkoa sitten. Uskomattoman kestäviä viinejä.

Kaksi Cotarin punaviiniä löytyy Alkon tilausvalikoimasta: Cotar Terra Rossa 2003, valmistettu rypäleistä Teran, Merlot ja Cabernet Sauvignon, ja Teran 2007.

Teran-rypäle kulkee Italiassa nimellä Terrano ja sen historia ulottuu ajanlaskun alkuun. Pehmeistä ja pyöreistä viineistä pitävät älkööt vaivautuko. Taisi olla eräässä Italo Svevon romaanissa, jossa sitä käytettiin sairauden kuin sairauden nujertamiseen.

Moni alkuviinin tekijä pitää kuoria hyvin pitkään rypälemehussa. Siitä johtuu, että alkuviinivalkoviini voi olla oranssinväristä. Niin kuin Terpinin Ribolla Gialla.

Äärimmäisin taitaa olla Damijan Podversic. Hänellä kuorikontakti kestää kolme kuukautta.

Hän on muutenkin äärimmäinen. Podversicin kotisivuilla on vain aforismeja ja runoutta!

Ostin hänen viiniään kesäkuussa, mutta nautin pullosta vain lasillisen, niin tuhtia se oli. Hyvää, mutta melkein purtavaa.

Jätin loput ystäville.

Samoilla Italian ja Slovenian rajaseuduilla tekee alkuviiniä myös Stanislao Radikon. Hän myy erinomaisia viinejään myös pienissä pulloissa.

Niin Terpin, Podversic, Radikon kuin Cotar ovat sloveeneja. Kolme heistä Italian puolella ja yksi Sloveniassa. Heidän lisäkseen Koillis-Italiassa on useita muitakin hyviä viininvalmistajia, joiden sukunimi kertoo sloveenitaustasta.

Pitäkää se mielessänne liikkuessanne niillä seuduilla.




Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.

Vihreä Lanka 3/2019

Lue

Vihreä Lanka

3/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri