Paikallisuuden paluu?

20.9.2012

Lasse Leipola

Kiina-ilmiö on saavuttamassa, jos ei nyt päätepistettä, niin ainakin jonkinlaisen käännekohdan. Amerikkalainen aikakauslehti Time kertoi elokuussa, kuinka globalisaatio on alkanut iskeä kapuloita omiin rattaisiinsa.

Kiinalaisten palkat ovat nimittäin kovassa nousussa: vuonna 2000 ne olivat vain kolme prosenttia amerikkalaisten palkoista, mutta vuoteen 2015 mennessä osuuden arvioidaan nousevan seitsemääntoista prosenttiin.

Samalla aikavälillä myös öljyn hinta on moninkertaistunut, mikä on tehnyt pitkistä kuljetuksista aiempaa kalliimpia.

Kun tähän lisätään vielä kulttuurieroista ja korruptiosta aiheutuvat haasteet sekä duunariammattien vaatiman koulutuksen lisääntyminen, ollaan tilanteessa, jossa voikin olla houkuttelevampaa investoida omaan maahan kuin Kiinaan.

Suomessa tällainen ilmiö ei ainakaan vielä näy. Helpoimmin ulkomaille siirrettävien alojen, käytännössä teollisuuden, palkat ovat Suomessa niin korkeat, ettei Kiinan suhteellinen etu ole vielä juurikaan kaventunut. EK:n tuoreen selvityksen mukaan joka kymmenes suomalaisyritys harkitsee toimintojensa siirtämistä ulkomaille.

Kiina ei myöskään ole viimeisenä globalisaation tiellä vaurauteen marssiva valtio. Sen takana tulevissa maissa asuu miljardeja ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään työtä vieläkin halvemmalla.

Puheet paikallisuuden paluusta ovat toistaiseksi vahvasti liioiteltuja.

Kirjoittaja on Vihreän Langan toimittaja.

Tweet